Aihearkisto: Puutarha maalla

Punaisen ja violetin sävyjä

Heinäkuussa maalla ihaillaan ruusuja ja perinnekukkia. Ruusujen kukinta on parempi kuin monena aiempana vuonna, olisiko lämpimän viime kesän ansiota? Viileän sään ansiosta kukinta on kestänyt pitkään ja alkukuun rankkasateiden jälkeen auenneet kukat ovat säilyneet hyvinä kuivemmassa säässä.

Perinneperinnat eivät hirveästi säistä piittää. Jalopähkämö (Stachys macrantha) ja ukonkello (Campanula latifolia) tuovat puutarhaan violettia väriä, seuranaan valkoiset isotähtiputki (Astrantia major) ja päivänkakkara (Leucanthemum vulgare).

Tammenalus
Etualalla jalopähkämö, oikealla taustalla ukonkello, jonka edessä päivänkakkaroita. Vasemmalla takana isotähtiputki, matalat ja korkea piistukka sormustinkukkia. Tammessa kiipeää humala.

Jalopähkämö näkyy myös saunanedustan ryhmän taustalla. Saunanedusryhmässä on käytetty myös uudempia kasveja, kuten valkokirjavaa komeakuunliljaa (Hosta Fortunei -ryhmä) ’Patriot’, jättipoimulehteä (Alchemilla mollis) ja taustalla näkyvä alppiruusua ’Axel Tigerstedt’. Perinnekasveja kuvassa edustavat sinikuunlilja (Hosta sieboldiana) ’Elegans’, varjolilja (Lilium martagon) ja päivänkakkara.

Saunanedusta

Sormustinkukka (Digitalis purpurea) ja harjaneilikka (Dianthus barbatus) ovat kaksivuotisia. Artikkelikuvan harjaneilikka on isossa perennaryhmässä juurtunut tyviversoistaan ja vakiinnuttanut paikkansa. Sormustinkukan siementaimia kasvaa eri puolilla puutarhaa. Niitä siirrellään täydentämään milloin mitäkin paikkaa.

Ukonkellot
Talon edessä valkokirjokanukka ’Ivory Halo’, ukonkelloja ja sormustinkukka.


RitarinkannusIson ryhmän keskipisteenä kukkii jaloritarinkannus  ’Percival’ (Delphinium Pacific Giant -ryhmä). Valkoisen kukan keskus on musta. Taustalla näkyy pinkkejä sormustinkukkia.

Suomalaisten luonnonkukkien päivä 16.6.

Yritin selvittää, sopivatko myös puuvartiset luonnonkukiksi. Artikkelikuvassa on puumaiseksi leikattu kotimainen lehtopensas koiranheisi (Viburnum opulus)  parhaassa kukassa koskaan.

Nurmitädykettä (Veronica chamaedrys) meillä on maalla ja kotona. Se on sinistäkin sinisempi harmiton, sopivasti leviävä luonnonkukka, joka on kaunis niin pinkin puna-ailakin (Silene dioica) kuin limen poimulehden (Alchemilla vulgaris) kanssa.

Saniaiset eivät kuki, mutta tämä soreahiirenporras (Athyrium filix-femina) on muuten upea.

Hiirenporras

Juhannusruusujen (Rosa spinosissima ’Plena’) kukinta alkaa olla parhaimmillaan. Vasemmassa kuvassa on myös pitkään kukkinut atsalea ’Rosy Lights’, oikealla seuranaan illakkoa (Hesperis matronalis), peittokurjenpolvea (Geranium x cantabrigiense) sekä toinen tontuistamme.

Puuvartisissa on myös punaisen eri sävyjä: hennon vaaleanpunainen nuokkusyreeni (Syringa komarowii subsp. reflexa) kukkii enemmän kuin vuosiin ja pari vuotta sitten istutettu tarha-alppikärhö (Clematis alpina ’Purple Dream’) on päässyt hyvään kasvuvauhtiin aitan päädyssä. Voimakasta punaista löytyy tarhapionista (Paeonia x festiva) ​’Rubra Plena’.

Alkukesällä sinistä ja violetin eri sävyjä löytyy siperiankurjenmiekasta (Iris sibirica), lehtoakileijasta (Aquilegia vulgaris), laukoista (Allium) ja vuorikaunokista (Centaurea montana). Kuunliljan ’Sum and Substance’ kanssa se muodostaa sinisen ja limen parin.

Vuorikaunokki
Vuorikaunokkia, kuunliljoja ’Sum and Substance’, laukkoja, reunassa tumma kupariheisiangervo.

Siperiankurjenmiekka
Siperiankurjenmiekkoja ja lehtoakileija.

 

Kesän uusia suunnitelmia

Tulevan kesän suunnitelmat tehdään talvella. Ensi kesän uusi juttu maalla on leikkokukkamaa. Sinne tulee lähinnä helppoja, varmoja kylvökukkia, joita laitetaan myös kasvilavojen reunoille. Krassit ja kehäkukat ovat tähän mennessä onnistuneet aina. Silkkikukkia laitettiin kerran. Nekin onnistuivat, kukkivat vain melko myöhään. Uusina kylvökukkina kokeilen kesämalvikkia, pallerokiurunkukkaa, tummia ruiskukkia ja sirosudenporkkanaa.

Esikasvatettavien määrän yritän pitää pienenä tilanpuutteen ja myöhäisen talviloman takia. Samettikukat ja esikasvatettavat krassit voi onneksi laittaa huhtikuussa. Kesäpäivänhatuista on tullut yksi lempparikesäkukista: vauhtiin päästyään kukkivat ahkerasti pakkasiin asti. Päivänhatut jäävät suurimmaksi osin kotipuutarhaan. Kiinanasterit ovat pieni mysteeri. Kylvöohjeiden mukaan niiden pitäisi ehtiä huhtikuussa kylvettyinä. Viime kesänä huhtikuun kylvöt kukkivat turhan myöhään vasta syyskuussa. Tänä vuonna laitan asterit maaliskuun puolessavälin samaan aikaan kuin kesäpäivänhatut.

Meillä ei toistaiseksi ole ollut heiniä puutarhassa luonnonkasveja lukuun ottamatta. Kummassakaan puutarhassa kasvuolosuhteet eivät suosi koristeheiniä. Kotona on kuivaa, karua ja varjoisaa. Maalla taas heinät eivät ole ihan perinnepuutarhan tyylin mukaisia. Kokeilen nyt kuitenkin lehtotesmaa (Milium effusum ’Aureus’), jos saisi sen menestymään kotipuutarhan takapihalla.

Tilasin ensimmäistä kertaa siemeniä ulkomailta. Impectalla oli laajempi valikoima kuin kotimaisilla verkkokaupoilla ja hyvät hinnat, niin kokeilin nyt sitä.

Kevät on aluillaan myös talvetetuilla pelakuilla, verenpisaralla ja marketoilla. Viikonloppuna oli hyvä kuun vaihe vaihtaa mullat. Käytin tällä kertaa Biolanin kesäkukkamultaa. Hieman tuli tuntuma, että vaihdan kasvit kesällä hiekkapitoisempaan kasvualustaan. Ensin tietenkin täytyy toivoa, että kaikki selviävät mullanvaihdosta.

Syksyn uudistuksia

Maalla oli syksyn uudistus- ja siirtoviikonloppu. Isoa istutusaluetta levitettiin keskipihan puolella. Laajennus tukee portaita ja tuo istutusalueen reunan ison kiven reunaan asti. Kasvit ovat pääosin omia jakotaimia ja siemenkasvatteja. ’Elli’-syysleimut (Phlox paniculata) ja ’Rozanne’-jalokurjenpolvet (Geranium) ostettiin paikalliselta Hankkijalta. Lisäksi alueelle istutettiin 2 kiloa ’Van Eijk’-tulppaaneita. Komeamaksaruoho (Hylotelephium) ’Herbstfreuden’ pistokastaimet jäivät vielä talveksi ruusualueelle ja siirretään tänne keväällä, jos talvehtiminen onnistuu.

Laajennus
Jako- ja pikkutaimet rankkasateen jäljiltä eivät ole edustavimmillaan.

Siirrämme kupariheisiangervo (Physocarpus opulifolius) ’Mindian’ ja pikkujasmikkeen (Philadelphus x lemoine) pois saunanedustan ryhmästä, jotta suihkulähde näkyy saunaterassille. ’Mindia’ siirrettin tammenalusryhmään. Seurakseen se sai kellanvihreät ’Sum and Substance’ -kuunliljat, joiden alta siirrettiin pois hämykuunliljoja (Hosta undulata ’Erromena’). Ryhmä on syksyn aikana kasvanut muutamalla neliöllä, kun sinne on tehty tilaa vuorikaunokeille (Centaurea montana) ja isolta istutusalueelta jaetuille hämykuunliljoille. Ryhmä kärsii jonkun verran varjon istutuksien perusongelmasta eli tasakorkuisesta tylsästä lehtimassasta. Ratkaisuna kokeillaan ’Claude Schride’ -marhanliljojen (Lilium Martagon -ryhmä) menestymistä. Lisäksi keväällä ryhmään siirretään muutama sormustinkukka (Digitalis purpurea), ja ehkä muutama värililja. Myös ryhmän keskellä olevaan vanhaan pataan tulee ensi kesänä ehkä jotain muuta kesäkukkaa kuin krasseja. Aina pitää olla talveksi suunniteltavaa.

Varjo
Kupariheisiangervo, taustalla tammen runkoa kiipeävä humala, vasemmalla villiruusu kiulukoineen ja tuoksukurjenpolvi sen alla, oikealla limenvihreät ’Sum and Substance’ -kuunliljat ja hämykuunliljoja.

Artikkelikuvassa kukkii yksi keväällä  istutetuista ’Morden Centennial’ -ruusuista. Urhoolliset ’F. J. Grootendorst’ -neilikkaruusut jatkavat kukkimista talven kynnykselle.

Neilikkaruusut

 

Suihkulähde!

Tänä kesänä ei ollut tarkoitus ottaa uusia projekteja. Sain kuitenkin eilen Fb:n Suihkulähteet ja vesiaiheet – ryhmästä inspiksen suihkulähteestä maalle. Paikallisesta Hankkijan myymälästä löytyivät tarvittavat allasmuovi ja pumppu. Soraa oli tuotu muuhun tarkoitukseen alkukesästä ja verhouskivetkin olivat tontilta jo aiemmin puretusta kiveyksestä. Koko komistus on tehty talon vanhaan rengaskaivoon, jonka edellinen omistaja oli täyttänyt purkujätteellä! 😡

IMG_0902

Lempeä kesäpäivä maalla

Sormustinkukat ovat hyötyneet kuivasta ja lämpimästä alkukesästä ja kukkivat ylenpalttisesti. Sormustinkukat, taustalla valkoinen koivunrunko ja punainen vanha aitta, perinnepihaa parhaimmillaan.

img_6514.jpg

Talon edustalla sormustinkukat kukkivat yhdessä ukonkellojen kanssa. Olin jo häätämässä ukonkelloja tuosta ryhmästä märän viime kesän jälkeen. Nyt parempana kesänä ne ovat todella edukseen punaista seinää vasten.

Ukonkellot
Isossa istutusryhmässä kukkivat artikkelikuvan peurankellojen lisäksi ritarinkannukset (Delphinium ’Percifal’)  ja harjaneilikat (Dianthus barbatus).

Ritarinkannukset

Harjaneilikat
Viime kesän lopussa laajennettu tammenalusryhmä näyttää jo varsin valmiilta. Kuvassa pääosassa ovat jalopähkämö (Stachys macrantha), isotähtiputki (Astrantia major subsp. involucrata ’Shaggy’) ja peittokurjenpolvi (Geranium x cantabrigiense). Vasemmassa reunassa on hämykuunliljaa (Hosta undulata ’Erromena’).

Tammenalusryhma
Alapihalla kukkivat loistojasmikkeet (Philadelphus Lewisii ’Tähtisilmä’). seuranaan jalopähkämö ja peittokurjenpolvi.
Jasmikkeet

Sinistä ja pinkkiä

Kesä on edennyt hirmuvauhtia. Pionien aika alkaa olla jo ohi, kurjenpolvet siirtyvät vetovastuuseen. Myös aikaisimmat ruusut kukkivat: villi-, juhannus- ja kurtturuusut sekä uudet kanadalaiset ’Morden Centennialit’, joiden  voimakas pinkki toistuu eri puolilla pihaa tuoksukurjenpolvien ja tarhakurtturuusu ’Moje Hammarbergin’ kukissa. Tummempi punainen hehkuu tarhapioni ’Rubra Plenan’ kukissa. Idänkurjenpolvien ja siperiankurjenmiekkojen sininen korostaa kylmän pinkin hehkua. Lehtoakileija on siniviolettina melkein sininen.

Pehmeämpää ruusunpunaista ja valkoista on siimeksen villi- ja juhannusruusuissa.

siimeksessa.jpg

Suomentatar on aloittanut kukintansa. Tatarta ei voi olla huomaamatta. Kivillä rajatussa kasvupaikassaan se ei ole levinnyt liikaa.

Suomentatar

Blogin osalta pieni harmi on kameran normaalizoomin hajoaminen. Kuvat on otettu pitkällä putkella tai makrolla,vaihtelua sekin.

Kukassa maalla nyt: punaista ja keltaista

Maalla ensimmäiset rhodot ’Pohjolan tytär’ ja ’Hellikki’ ovat aloittaneet kukintansa.

Perennoissa on nyt kellanvihreitä sävyjä, kun kukassa ovat tarhatyräkki (Euphorbia cyparissias) ja kultatyräkki (Euphorbia polychroma), seuranaan vaaleanpunainen kevätpikkusydän (Dicentra eximia).

Tarhatyrakki
Tarhatyräkki (Euphorbia cyparissias)

Kultatyrakki_pikkusydan
Kultatyräkki (Euphorbia polychroma) ja kevatpikkusydan (Dicentra eximia)

Esikot
Esikot

Tätä on etsitty: metsälehmus

Metsälehmus

Maalla oli jo ennestään jaloista lehtipuista tammi (Quercus robur) ja metsävaahteran (Acer platanoides) taimia. Istutimme rajalta kaadettujen pihlajoiden tilalle pähkinäpensaita (Corylus avellana). Metsälehmus (Tilia cordata) oli seuraava toive listalla. Kotimaisia taimia vaan ei löytynyt puutarhamyymälöistä. Onnekseni avasin keskustelun työkaverini kanssa. Heidän kesäpaikallaan niitä on jopa liikaa, ja olimme tervetulleet hakemaan taimia. Tänä viikonloppuna lähdimme lehmuksenhakuretkelle ja istutimme usemman puunalun tontin metsäalueelle. Nyt vain toivomme, että ne lähtevät kasvuun.

 


Maalla kukkivat tulppaanit ja helmililjat parhaimmillaan kuten myös ainokainen keisarinpikarililja. Artikkelikuvassa on yleisnäkymä ison istutusryhmän tulppaaneista.  Padassa on tänä vuonna kelta-valkoisia narsisseja.

Myös uudet rhodokerhon kautta tilatut atsaleat ’Rosy Light’ kukkivat loistavan pinkkeinä.

Rosy Lights 2018

Viljelylaatikoihin on kylvetty siemenet ja istutettu taimet, samoin kuin loput esikasvatuksessa olleet perennantaimet sinikuunliljat ja kurjenpolvet. Kesäkukkien taimet odottavat vielä hallanvaaran väistymistä. Muuten alamme vähitellen siirtyä kesäiseen ylläpitovaiheeseen.

Kevätkiireitä supersäässä

Lämpöaalto herätti puutarhan tavallista ripeämpään kasvuun. Tavallisesti usealle viikolle jakautuvat kevättyöt piti yrittää ehtiä tehdä yhden viikonlopun aikana. Perennojen siirroille alkoi olla viimeiset hetket, pensaille ehkä jo hieman myöhäistä. Teimme joukon perennojen ja pensaiden siirtoja ja istutuksia sekä laitoimme ensimmäiset vihannesten taimet kasvimaalle. Lisäksi isot sipulikukat kastelulannoitettiin ja marjapensaat ja vatut normilannoitettiin, kylvökukat kylvettiin, kevätkitkentä jatkui ja haketus ehdittiin aloittaa.

Ice Follies
Narsissit ’Ice Follies’ eivät osaa päättää, mistä päin aurinko paistaa.