Tänä keväänä ei ollut meillä jo perinteeksi muodostunutta käyntiä kevätmessuilla. Sieltä aina tullut ostettua joitakin perennanjuurakoita ja daalianjuurakoita, usein myös muita kasveja ja siemeniä.
Olen yleensä ehtinyt Lidlin kevätkasvipäiville, kun myymälässä on ollut vain jämät jäljellä. Tänä vuonna pääsin oikein valitsemaan. Maalla on tilaa viime kesänä tehdyssä portaikon viereisessä penkissä. Myös alapihan toisella ruusualueella tehdään siirtoja, joten sinnekin tarvitaan täytettä. Oikean reunan tummat sävyt pääsevät jompaan kumpaan.
Kotipuutarhassa muokataan keltaista ryhmää, mitäs muuta! Ainakin Stella d’Orot menevät siihen. Sinne on tulossa myös muutama ruusunjuurakko. Aiemmin Lidlistä ostetut ovat talvehtineet toistaiseksi jopa yllättävän hyvin. Punainen daalia on matala ja menee ruukkuun kotiin. Lopuista en vielä ole varma, minne päätyvät. Aina näille kevään heräteostoksille on paikka löytynyt.
Maalla oli syksyn uudistus- ja siirtoviikonloppu. Isoa istutusaluetta levitettiin keskipihan puolella. Laajennus tukee portaita ja tuo istutusalueen reunan ison kiven reunaan asti. Kasvit ovat pääosin omia jakotaimia ja siemenkasvatteja. ’Elli’-syysleimut (Phlox paniculata) ja ’Rozanne’-jalokurjenpolvet (Geranium) ostettiin paikalliselta Hankkijalta. Lisäksi alueelle istutettiin 2 kiloa ’Van Eijk’-tulppaaneita. Komeamaksaruoho (Hylotelephium) ’Herbstfreuden’ pistokastaimet jäivät vielä talveksi ruusualueelle ja siirretään tänne keväällä, jos talvehtiminen onnistuu.
Jako- ja pikkutaimet rankkasateen jäljiltä eivät ole edustavimmillaan.
Siirrämme kupariheisiangervo (Physocarpus opulifolius) ’Mindian’ ja pikkujasmikkeen (Philadelphus x lemoine) pois saunanedustan ryhmästä, jotta suihkulähde näkyy saunaterassille. ’Mindia’ siirrettin tammenalusryhmään. Seurakseen se sai kellanvihreät ’Sum and Substance’ -kuunliljat, joiden alta siirrettiin pois hämykuunliljoja (Hosta undulata ’Erromena’). Ryhmä on syksyn aikana kasvanut muutamalla neliöllä, kun sinne on tehty tilaa vuorikaunokeille (Centaurea montana) ja isolta istutusalueelta jaetuille hämykuunliljoille. Ryhmä kärsii jonkun verran varjon istutuksien perusongelmasta eli tasakorkuisesta tylsästä lehtimassasta. Ratkaisuna kokeillaan ’Claude Schride’ -marhanliljojen (Lilium Martagon -ryhmä) menestymistä. Lisäksi keväällä ryhmään siirretään muutama sormustinkukka (Digitalis purpurea), ja ehkä muutama värililja. Myös ryhmän keskellä olevaan vanhaan pataan tulee ensi kesänä ehkä jotain muuta kesäkukkaa kuin krasseja. Aina pitää olla talveksi suunniteltavaa.
Kupariheisiangervo, taustalla tammen runkoa kiipeävä humala, vasemmalla villiruusu kiulukoineen ja tuoksukurjenpolvi sen alla, oikealla limenvihreät ’Sum and Substance’ -kuunliljat ja hämykuunliljoja.
Artikkelikuvassa kukkii yksi keväällä istutetuista ’Morden Centennial’ -ruusuista. Urhoolliset ’F. J. Grootendorst’ -neilikkaruusut jatkavat kukkimista talven kynnykselle.
Viime viikonloppuna maalla oli syksyn siirtoviikonloppu. Kolean kesän jälkeen siirsimme vain vahvoja maatiaisperennoja. Tammenalusryhmää olemme muokanneet monen vuoden ajan. Istutusalueen rungon muodostavat tammen ja sen rungolla kiipeilevän humalan lisäksi korallikanukka sekä juhannus- ja villiruusut, taustalla syreeniaita. Ryhmään on vuosien varrella siirretty vahvoja maan nopeasti peittäviä luottoperennoja: vuorenkilpeä, tuoksukurjenpolvea, jalopähkämöä ja esikoita. Ryhmässä on myös luonnonkasveja: puna-ailakkia ja hiirenportaita sekä kaksivuotista lemmikkiä. Uudempia tulokkaita ovat perinneperennat tarhakalliokielo ja isotähtiputki sekä alapihalta keväällä siirretty mahonia. Ainoa nykyajan kasvi ryhmässä on kuunlilja ’Sum and Substance’.
Nyt poistimme alueelta lopunkin nurmikon ja siirsimme sen tilalle lisää luottokasveja: hämykuunliljoja, pallaksenpionin ja peittokurjenpolvea isosta istutusryhmästä ja ukonkellot keltaisesta ryhmästä. Tuoksukurjenpolvi vaihtoi ryhmässä paikkaa tammen varjoisammalle puolelle, ja ylijääneet siirsin alapihalle omenapuu ’Kultaisen Kitaikan’ alle.
Ensin näytti siltä, ettei meillä ole tarpeeksi jakotaimia. Istutusalue kasvoi kymmenisen neliötä. Myös krassipadan takaa poistettiin nurmikkoa, alue ei näy lähtötilannekuvassa. Kun kasvit oli jaettu ja siirretty, huomasin, että olimme unohtaneet ison ryhmän kyläkurjenpolvet. Ne eivät mahtuneet alueelle, joten niille täytyy miettiä talven aikana uusi paikka.
Muutosten jälkeen. Juuri siirretyt kasvit eivät ole edustavimmillaan.
Ennen muutoksia, nurmikko poistettuna.
Muokkasimme myös talonedustanryhmää. Siinä siirsimme saman ryhmän kasveja eri kohtiin. Koska mitään suurempaa muutosta ei tehty, emme ottaneet kuvia.
Isossa ryhmässä artikkelikuvan harmaamalvikki ja ukonhattu jatkavat kukintaansa, samoin ryhmän yläreunan leimukukat ja daaliat.
Ihana ’Eveline’, seuranaan ’Arabian Night’, taustalla syysleimun villi/maatiaskantaa syreenileimua, etualalla mökin mukana tullutta syysleimua ja vasemmassa alareunassa rohtosuopayrtin yksittäinen kukka.
Olen pitänyt englantilaista cottage garden -tyyliä aivan liian vaativana puutarhoihimme. Siinä pitää olla paljon erilaisia kukkivia kasveja, jotka on huolellisesti suunniteltu näyttämään itsestään kasvupaikoilleen ilmestyneilt; huoletonta kukkivaa kepeyttä – hirveän työn tuloksena. Aidossa brittityylissä käytetään myös paljon meidän ilmastoomme sopimattomia kasveja, ihania pitkään kukkivia ruusuja ja vaativia perennoja.
Nyt keskikesällä katselin puutarhaamme hämmästyneenä: siitä on itsestään kehittynyt cottage gardenin suomalainen maatiaisserkku. Akileijat, kurjenpolvet ja aikaiset pensasruusut kukkivat valtoimenaan. Pionit ja siperiankurjenmiekat lopettelevat, loppukesän perennat kasvavat vielä. Tyyliä täydentävät kuunliljat ja saniaiset vihreydellään.
Tunnelmakuvia isosta istutusryhmästä
Vasemmalla pionin ja kääpiömiekkaliljan lehtiä, edessä isoampiaisyrtti. lehtosalvia ja peittokurjenpolvi, puikeat lehdet yrtti-iison. Oikealla pikkusydän.
Kyläkurjenpolvi, taustalla harjaneilikka nupullaan ja akileija kukassa.
Yllä iso ryhmä polun reunasta päin: vasemmalla peittokurjenpolvi, maksaruohomatto, kesäpikkusydän, kirjokuunlilja, akileijoja, idänkurjenpolvi , ritarinkannus. Taustalla kukintaansa lopettelevat pionit. Oikealla edessä tulppaaneja keräämässä voimaa ensi kevääseen sekä vuoroaan odottavat syysleimu ja harmaamalvikki.
Varjon ryhmä tammen alla
Vasemmassa reunassa humala tammen rungolla, sen vieressä pinkki villiruusu, taustalla juhannusruusu. Etualalla tuoksukurjenpolvi ja pari laukan kukintoa, taustalla vuorenkilpi, sen takana pilkottaa hiirenporras. Oikeassa yläreunassa korallikanukan oksia. Koko ryhmän taustalla pihasyreeniaita.
Ryhmään keväällä istutetuista isotähtiputki ensimmäinen on aloittanut kukintansa.
Isotähtiputki ’Shaggy’.
Saunanedustan ryhmä
Vasemmalla alhaalla iso kellanvihreä kuunlilja, sen yläpuolella jättipoimulehti, ylhäällä sinikuunlilja. Alhaalla keskellä akileija, sen yläpuolella päivänkakkara, jonka takana pilkottaa alppiruusu ’Axel Tigerstedt’. Oikealla alhaalla seppelvarpu, koko ryhmän taustalla vuorenkilpi.
Alapihan ruusut
Vasemmalla kurttulehtiruusu, sen takana lumimarja. Aitan edessä juhannusruusu. Peittokurjenpolvi kukkii, päivänliljat ja maksaruoho eivät vielä.
Olemme rakentaneet koreanvaahteran ympärille itämaisvaikutteisen puutarhaosan. Koreanvaahteran lisäksi siellä on valkokukkaisia syreeneitä, pitsikukkainen mustilanhortensia, muotoonleikattuja idänvirpiangervoita sekä perennoina hämykuunliljaa, pikkusydäntä, tuoksukurjenpolvea ja talviota. Sävymaailma on hillittyä vihreän eri sävyjä ja valkoista, hieman vaaleanpunaista ja violettia. Hillittyä ja rauhoittavaa.
Paitsi keskikeväällä irroitellaan. Ryhmään on istutettu kelta-oransseja ’Fortune’-narsisseja. Ne hehkuvat kilpaa kevätauringon kanssa raikkaanvihreitä virpiangervoja vasten. En ole juuri pitänyt narsisseista aiemmin. Ne ovat olleet lähinnä välttämättömiä keväisiä väriläiskiä, joiden kukat eivät miellytä silmää ja tuoksuvat liian voimakkaasti. Mutta ’Fortuneita’ fanitan täysiä. Ne vain ottavat tilan suvereenisti haltuunsa. Puutarhan hoito on täynnä yllätyksiä.
Puutarhamme voi onneksi jättää joksikin aikaa vähälle huomiolle kuten tänä kesänä. Puutarhat eivät muutenkaan ole olleet kuvauksellisimmillaan, kasvit toipuivat pitkään ankarasta talvesta. Nyt kuitenkin loppukesän kärhöt, viinikärhö (Clematis viticella -ryhmä) ’Etoile Violette’ (blogin yläkuvassa) ja tiukukärhö (C. integrifolia -ryhmä) ’Arabella’ kukkivat paremmin kuin koskaan. Myös keväällä ruusuryhmään siirtämäni syysvuokko (Anemone hupehensis) ‘Pretty Lady Emily’ kiittää paikanvaihdosta kukkimalla.
Tiukukärhö ’Arabella’
Syysvuokko ’Pretty Lady Emily’
Keltaisessä ryhmässä kukkivat viimeiset liljat ’Rialto’, kesäpäivänhatut (Rudbeckia hirta) ’Rustic Colors’, omat siemenkasvatit, ja daalia ’Preference’. Kesäpäivänhattuja on myös ruukussa. Kasvutapa sopii ruukkuun jopa paremmin kuin kukkapenkkiin.
Daalia ’Preference’
Kesäpäivänhattu
Lilja ’Rialto’
Kesäpäivänhatut ruukussa
Pensashanhikit (Dasiphora fruticosa) ’Goldfinger’ kukkivat myös paremmin kuin koskaan. Niiden keltainen väri nousee edukseen esiin tummaa kuusiaitaa vasten.
Sadonkorjuu on edennyt omenoihin. Saimme yhteensä 62 kiloa maalta ja kotoa. Ne menevät mehuasemalle ensi viikon alussa.
Keltaisessa ryhmässä on tietenkin keltakukkaisia kasveja: kevätvuohenjuuria (Doronicum orientale) , atsalea (lajike tuntematon), keltapäivänliljoja (Hemerocallis lilio-asphodelus), tarha- ja suikeroalpia (Lysimachia punctata, L. nummularia, pioni (Paeonia Itoh hybr.)’Barzella’, sädepäivänhattu (Rudbeckia fulgida var. sullivantii) ’Goldsturmeja’ ja kellanvihreitä jättipoimulehtiä (Alchemilla mollis). Lisäksi sinne siirrettiin oranssit tulikellukat (Geum coccineum, todennäköisesti ’Borisii’) ja istutettiin uutena oranssit tarhapäivänliljat (Hemerocallis hybrid) ’Tigger’.
Kuitenkin hieman vastavärejä ja valkoista piristää ryhmää: tarhapäivänliljojen joukkoon on eksynyt ’Chicago Juwel’, tummanlila keltaisella nielulla. Lisäksi sinne siirrettiin ruusuryhmästä loistosalviat (Salvia x sylvestris) ’Blaukönigin’. Valkoista tuovat Lidlistä ostetut ryhmäruusut, jotka myytiin ilman lajikenimeä.
’Blaukönigin’
’Chicago Juwel’
ruusu ilman lajiketietoja
Maalla kellarissa talvehtinut jaloruusu antoi odottaa kukintaansa heinäkuun alkupuolella. Odotus kannatti, ruusu kukkii nyt aivan ylenpalttisesti.
Blogi on ollut hetken tauolla, osittain tietokoneen hajoamisen takia, osittain rakenteen muutoksen takia. En ole vielä keksinyt, miten järjestän blogin uudelleen, joten kokeilemalla edetään.
Jos minun pitäisi valita kotipuutarhan tyylin vangitseva kuva, alla on vahva ehdokas. Kuva on etupihan terassilta ovea kohti. Vasemmalla on vanha puistoalppiruusuryhmä, sen takana marjakuusi ja pallotuija, oikealla taustalla kultatuija ja kartiovalkokuusi – rhodoja ja havuja. Terassia reunustavassa perennaryhmässä on erilaisia kuunliljoja, kesäpikkusydäntä, pioneja, peittokurjenpolvea, jättipoimulehteä ja varjoliljaa. Istutusta varjostaa hevoskastanja, jonka lehdet ovat kuvassa puutarhan kattona. Väriä tuovat kesäkukat, marketat ja runkoverenpisara, joka kuvan ottohetkellä ei vielä kukkinut.
Takapihan isossa istutusryhmässä akileijat kukkivat parhaimmillaan kesäkuun lopussa.
Kävimme mökkimatkalla ostamassa siperianomenapuun (Malus prunifolia) ’Kultainen Kitaika’ ja kolme kurttulehtiruusua (R.Rugosa) ’Moje Hammarberg’ Järvenpään pihapalvelusta. Pienehkön myymälän valikoima oli todella monipuolinen. Ehkä paras mainos on, etten ollut mistään muualta mökkimatkan varrelta löytänyt näitä kahta kasvia samasta myymälästä.
’Kultainen Kitaika’ on löytö Leif Blomqvistin kirjasta ”Pohjoisen omenat”. Sen mukaan ’Kultainen Kitaika’ on erittäin talvenkestävä aina V-vyöhykkeelle. Pienet kauniit omenat maistuvat marmeladimakeisille. Pitihän tällainen ihanuus saada maalle, kun vielä yhdelle omenapuulle oli tilaa.
Myös ’Moje Hammarbergit’ olivat pidemmän pohdinnan tulos. Talon edustan ryhmään oli haussa voimakkaan aniliininpunainen helppohoitoinen ja melko matala ruusu. Kasvupaikka on hieman varjoisa ja kuivahko, mikä ohjasi valinnan kurtturuusuun.
Vasemmassa reunassa vanhaa vuorenkilpeä, sen vieressä kurtturuusua, joiden väliin siirrettiin ukonkelloa ja sormustinkukkaa, edessä erilaisia päivänliljoja. Taaempana aiemmin istutetut kanukka, tuoksukurjenpolvet, narsissit ja esikot.
Yllä kuvassa on talon edustan ryhmän uudet ja siirretyt kasvit. Muutoksesta ja kasveista on tarkempi kuvaus täällä. Muita puuhia oli ’Moskovan Kaunottaren’ siirto alapihan ruusuryhmän luo ja tuoksukurjenpolvialueen kasvattaminen tammen alla. Kasvimaalle kylvettiin keltajuurikasta ja porkkanaa ja istutettiin talvivalkosipulia.
Meillä on kotipuutarhassa ikuisuusprojekti: talon edessä olevan istutusryhmän uudistaminen. Viime kesänä totesimme penkin olevan liian kapea, joten sitä levitettiin ja samalla etureunasta tehtiin hieman kaareva. Vanhoille paikoilleen penkissä jäivät atsaleat ja rönsyansikka niiden aluskasvina sekä viime keväänä siirretyt tarha-alpit ja istutetut kevätvuohenjuuri, kiinankeltakärhö ja loistokärhö ’Guernsey Cream’, joka suureksi yllätykseksi selvisi hengissä viime talvesta. Viimekesäiset reunuskasvit tulikellukka ja jättipoimulehti siirrettiin kasvamaan uuteen reunalinjaa. Viime syksynä istutetuista valkoisista verikurjenpolvista vain yksi oli selvinnyt talvesta. Sen sijaan kaikki kolme sädepäivänhattua (Rudbeckiafulgida var. sullivantii) ’Goldsturm’ olivat talvehtineet. Syksyllä istutetut tulppaanit ’Daydream’ ja ’American Dream’ kukkivat jo, kuten myös vuohenjuuri.
Uutena ryhmään istutettiin kolme ’Goldsturmia’ lisää , kuusi valkohattua (Echinaceapurpurea) ’White Swan’, oranssit päivänliljat ’Tigger’, värililja ’Rialtoja’, puuliljoja, joiden lajikenimi on kateissa ja nimettöminä myytyjä valkoisia ryhmäruusuja. Isosta perennaryhmästä siirrettiin valkoiset verikurjenpolvet ja loistosalviat ’Blaukönigin’, joita ostimme kaksi lisää. Enempää ei kaupassa ollut jäljellä. Ruusupensaiden luota pelastettiin keltaiset maatiaispäivänliljat. Kesäkukista on jo istutettu hollaniniiriksen mukulat ja koristeinkivääri.
Uusi yritys, onnistuuko paremmin kuin viime kesänä?
Kaksi puutarhaa 