Avainsana-arkisto: Kylvökukat

Leikkokukkamaa: viime vuodesta viisastuneena

Viime vuonna maalla oli kaksi lavaa leikkokukkia, mielenkiintoinen ja opettavainen kokeilu. Tuli oppia kimppujen sommittelusta ja sitomisesta. Kasvien suhteen tärkein oppi oli lyhyet ja tukevat varret. Viime kesänä oli tummia tavallisen korkuisia ruiskaunokkia (Centaurea cyanus) ’Black boy’. Ne olivat kauniita täytekasveja, mutta pitkät varret kasvoivat solmuun ja lakosivat. Tästä viisastuneena ensi kesänä kylvän kääpiöversiota. Auringonkukkia (Helianthus annuus) ei viime vuonna ollut, tulevana kesänä kokeillaan matalaa puna-auringonkukka ’Ms Marsia’. Kesäpäivänhatut (Rudbeckia hirta) ’Sahara’ ovat jo itämässä. Kesämalvikkia oli jo viime kesänä. Osa värimaailmaa on pehmeän pastellista.

Koska kesällä pitää olla myös väriä, esikasvatuksessa on jo iloista kesäpäivänhattu ’Totoa’. Pensaskrassi (Tropaeolum majus) ’Baby Rose’ on syynä siementilaukseen Impectalta. Suunnittelin sitä kotiin isoon siniseen ruukkuun runkoverenpisaran juurelle. Nyt vain näyttää siltä, että verenpisarasta on latva kuollut talvisäilytyksessä. Maalla kokeilin viime kesänä isossa padassa daalioita. Ei toiminut, paikka oli sittenkin liian varjossa. Krassit juurella onnistuivat hyvin kuten aina. Ensi kesänä padassa kukkivat keltaiset ’Jewel Primroset’.

IMG_1050

Koskaan ei voi olla liikaa pelargoneja, joten laitoin pistokkaita juurtumaan. Olen onnistunut paremmin vedessä kuin mullassa juurruttamalla. Yhden lasin pistokkaat lähtivät naapuriin, jotta heilläkin olisi näitä helppohoitoisia ja ahkerasti kukkivia punaisia ilonaiheita.  Täällä on kuvia emokasveista viime syksyltä, kun siirsimme ne talviteloille.

IMG_1056

Herukat, helposti

Artikkelikuvan kukkakimpun yhteys herukoihin selviää kirjoituksen lopussa…

Maalla on pitkälti toistakymmentä herukkapensasta sekä muutama karviainen. Joka loppukesä olemme tehneet mehumaijalla höyrymehua. Siinä on oma hommansa: pullojen liotus, pesu, desinfiointi uunissa, marjojen poiminta, puulieden lämmitys, mehustus, sokerin lisäys, pullotus, mehumaijan tyhjennys ja pesu. Höyrymehua ei meillä ole kuitenkaan tullut juotua kovin ahkerasti, viimevuotista on vielä joitakin litroja pakkasessa.

Satuin lukemaan kylmäpuristetusta marjamehusta netistä. Siinä vitamiinit säilyvät paremmin kuin höyrymehussa, tyhjiöpussit säilyvät huoneenlämmössä ja vievät vähemmän tilaa kuin pullot, joita meillä on säilytetty jääkaapissa. Päätimme kokeilla.

Tilasin ajan Mäntsälän mehustamolta. Lauantaina veimme marjat, sunnuntaina haimme valmiin mehun. Marjoja oli 33 kiloa, josta mehua tuli 11 kpl 3 litran pussia, viimeinen hieman vajaa. Noin puolet marjoista oli mustaherukkaa, kolmannes punaherukkaa ja loput punaisia karviaisia. Tällä sekoitussuhteella, kevyesti sokeroituna, tulos on oikein hyvä. Mehu kannattaa laimentaa. Suhteella vajaa puolet mehua, reilu puolet vettä kokonaismäärä on yli 60 litraa mehua.

IMG_0988

Lopullisesti kokeilun onnistumisen ratkaisee, tuleeko mehu juotua syksyn ja talven aikana. Hintaa tulee tietysti enemmän kuin höyrymehulle. Ostettuihin kylmäpuristettuihin luomumehuihin verrattuna mehu on edullista. Marjojen vientiin meni aikaa, mutta hoidimme samalla reissulla myös muita asioita.

Vaivaa säästyi paljon, ja siihen liittyy myös artikkelikuvan kukkakimppu. Kirjoitin keväällä leikkokukkaprojektista. Nyt kukkia alkaa olla myös kerättäväksi. Mehuprojektissa säästyneen ajan ja energian ansiosta tuli mahdollisuus kokeilla kimpun tekoa. Vielä on paljon opeteltavaa. Kuitenkin itseäni tämä harjoitelma ilahduttaa jo kovasti kotona keittiön pöydällä.

 

 

Kesän uusia suunnitelmia

Tulevan kesän suunnitelmat tehdään talvella. Ensi kesän uusi juttu maalla on leikkokukkamaa. Sinne tulee lähinnä helppoja, varmoja kylvökukkia, joita laitetaan myös kasvilavojen reunoille. Krassit ja kehäkukat ovat tähän mennessä onnistuneet aina. Silkkikukkia laitettiin kerran. Nekin onnistuivat, kukkivat vain melko myöhään. Uusina kylvökukkina kokeilen kesämalvikkia, pallerokiurunkukkaa, tummia ruiskukkia ja sirosudenporkkanaa.

Esikasvatettavien määrän yritän pitää pienenä tilanpuutteen ja myöhäisen talviloman takia. Samettikukat ja esikasvatettavat krassit voi onneksi laittaa huhtikuussa. Kesäpäivänhatuista on tullut yksi lempparikesäkukista: vauhtiin päästyään kukkivat ahkerasti pakkasiin asti. Päivänhatut jäävät suurimmaksi osin kotipuutarhaan. Kiinanasterit ovat pieni mysteeri. Kylvöohjeiden mukaan niiden pitäisi ehtiä huhtikuussa kylvettyinä. Viime kesänä huhtikuun kylvöt kukkivat turhan myöhään vasta syyskuussa. Tänä vuonna laitan asterit maaliskuun puolessavälin samaan aikaan kuin kesäpäivänhatut.

Meillä ei toistaiseksi ole ollut heiniä puutarhassa luonnonkasveja lukuun ottamatta. Kummassakaan puutarhassa kasvuolosuhteet eivät suosi koristeheiniä. Kotona on kuivaa, karua ja varjoisaa. Maalla taas heinät eivät ole ihan perinnepuutarhan tyylin mukaisia. Kokeilen nyt kuitenkin lehtotesmaa (Milium effusum ’Aureus’), jos saisi sen menestymään kotipuutarhan takapihalla.

Tilasin ensimmäistä kertaa siemeniä ulkomailta. Impectalla oli laajempi valikoima kuin kotimaisilla verkkokaupoilla ja hyvät hinnat, niin kokeilin nyt sitä.

Kevät on aluillaan myös talvetetuilla pelakuilla, verenpisaralla ja marketoilla. Viikonloppuna oli hyvä kuun vaihe vaihtaa mullat. Käytin tällä kertaa Biolanin kesäkukkamultaa. Hieman tuli tuntuma, että vaihdan kasvit kesällä hiekkapitoisempaan kasvualustaan. Ensin tietenkin täytyy toivoa, että kaikki selviävät mullanvaihdosta.