Avainsana-arkisto: Perennat

Pallaksenpioni parhaimmillaan

Tähän aikaan ei voi olla viikkoa pois kummastakaan puutarhasta, koska silloin jotain hienoa menee ohi. Artikkelikuvan pallaksenpionin (Paeonia mollis) kukinta on näyttävä mutta lyhyt, vain muutaman päivän pituinen. Odotin, että myös hybridipioni ’Claire de Lune’ olisi ollut jo täydessä kukassa. Se avasi kuitenkin vasta ensimmäiset kukkansa vasta tänään. Kuvassa alla sen vieressä on pallaksenpioni ja takana tarha-alppikärhö (Clematis alpina) ’Albina plena’ parhaassa kukassa.

Olemme monta vuotta yrittäneet saada saksankurjenmiekkaa viihtymään, kuitenkin huonolla menestyksellä. Nyt PerennaPuutarha Pöntiseltä viime kesänä ostetut paikallista maatiaiskantaa olevat näyttävät viihtyvän ison istutusalueen etureunassa. Kurjenmiekan takana on itsekseen kylväytynyt kultatyräkki. Violetin ja limenkeltaisen yhdistelmä on näyttävä, muttei sovi tuohon kohtaan. Tyräkki saa siirron syksyllä.

Sinikämmen, upea metsäperenna

Kevätretkeilimme tänään PerennaPuutarha Pöntiselle Sysmään. Tilasimme viime vuonna syysleimuja ’Maaninka’, ’Baby face’ ja ’Kirchenfurst’. Näitä lähdimme hakemaan, mutta mukaan tarttui myös muita perennoja, yrttejä ja puuvartisiakin. Mielenkiinnolla odotan, saanko ananassalvian (Salvia elegans) viihtymään ja talvehtimaan. Näytepuutarhassa ihmettelimme kevään ihanuuksia Liisan asiantuntevalla opastuksella: erilaisia vuokkoja, esikoita, saniasia, kärhöjä, vaahteroita ja vaikka mitä.

Mainostan tässä blogissa harvoin, mutta artikkelikuvan upeaa sinikämmentä (Glaucidium palmatum) on tulossa myyntiin Pöntisille. Puutarhuri-Liisan mukaan sinikämmenen siemenet on vaikea saada itämään. Viime talvena oli kuitenkin onnistanut: iso määrä siemeniä oli itänyt. Pikkutaimet ovat nyt kasvamassa ja valmistuvat aikanaan myyntiin. Maalle viime keväänä hankittu pikkutaimi on jo hyvänkokoinen ja kukkii suurin vaaleanliiloin kukin. Sinikämmen on metsäperenna ja näyttää viihtyvän hyvin tammenalusryhmän puolivarjossa.

Yllä on tulppaaniryhmä maalla tänä keväänä ja blogin kuvassa aiemmalta vuodelta. Ryhmä on pääosin Darwin-hybridejä: punaisia ’Apeldoorn’- ja vaaleanpunertavia ’van Eijk’ -lajikkeita. Molemmat ovat kukkineet jo useamman vuoden. Toisenlaista monivuotista tulppaania edustaa päätöskuvan metsätulppaani (Tulipa sylvestris). Se on jalostamaton luonnonlajike. Maalle se löysi tiensä viime keväänä.

Metsätulppaani (Tulipa sylvestris)

Ihana kamala keskikevät

Keskikevät on yksi ihanimmista ajoista puutarhassa: kaikki kasvaa, vihertää, isompien sipulikukkien aika on parhaimmillaan, puut ja pensaat kukkivat ja perennatkin aloittelevat. Samalla se on yksi työntäyteisimmistä.

Alla keltaisen ryhmän kerrotut narsissit ’Irene Copeland’ ja kevätvuohenjuuret (Doronicum orientalis), jotka ovat vähitellen levinneet näyttäväksi ryhmäksi keltaisia kevätaurinkoja. Artikkelikuvaan ovat päässeet sisääntulon orkideanarsissit ’Thalia’. ja otsikon alle narsissit ’Peach Cobbler’ ja ’Soestdijk’. Meillä on paha kaurisongelma, narsisseja ne eivät syö.

Välillä täytyy vaan muistaa pysähtyä ihmettelemään: tähtimagnoliat (Magnolia stellata) kukkivat paremmin kuin koskaan ja keisarinpikarililjat (Fritillaria imperialis) ovat aina yhtä hämmästyttäviä.

Paras uusi kesäkukka Baby Rose

Artikkelikuvassa kukkii uutuuspensaskrassi (Tropaeolum minus) ’Baby Rose’. Tilasin keväällä Impectalta  siemeniä, kun kotimaasta en löytänyt. Lajike on Fleuroselect-palkittu, enkä ihmettele. Kasvutapa on tiivis, lehdistön syvä sinivihreä luo vahvan kontrastin voimakkaan ruusunpunaisille kukille. Kyllä tämän krassiksi tunnistaa, mutta aika kauas on tultu peruskeltaisista ja oransseista lajikkeista. Nämä ovat isossa ruukussa pääoven vieressä.

Krassiruukun toisella puolella kukkii vuosisadan perennaksikin valittu jalokurjenpolvi (Geranium) ’Rozanne’. Pääovelle on vihdoin löytynyt loppukesällekin väriä ja piristystä. Parhaimmillaan alue on toki puistoalppiruusujen kukinnan aikaan.

’Rozanne’

 

Alkukesän ihanuutta maalla

Juhannusviikon rankkasateet ja lämpö herättivät puutarhan maalla alkukevään parhaaseen aikaan. Hybridipionin (Paeonia hybr.) ’Claire de Lune’ pääkukinta oli parhaimmillaan. Pääkukinnan jälkeen avautuvat sivunuput, joten kermanvalkoisia kukkia riittää ihailtavaksi vielä jonkin aikaa. Tammenalusryhmän ison pallaksenpionin (P. mollis) kukinta oli juhannuksena jo ohi. Sillä on kuitenkin kauniit sinivihreät lehdet, joten se ansaitsee paikkansa jo pelkästään niillä.

ClairedeLune
’Claire de Lune’

Pallaksenpioni
Pallaksenpioni

Alapihan isojen pensasruusujen reunassa on ryhmä lehtosinilatvaa (Polemonium caeruleum).  Tämä sinivalkoinen ryhmä on omaa kasvatusta Maatiaisen siemenistä. Lehtosinilatva on kiitollinen ja helppo perenna: se kukkii pitkään, pysyy pystyssä tukematta ja sen lehdistö on siistinnäköinen kukinnan jälkeen. Meillä se on tehnyt maltillisesti siementaimia, joille aikanaan etsitään oma paikka puutarhassa.

Lehtosinilatvat

Pensasruusujen kukinta on aluillaan. Ihanan tarhapimpinellaruusun (Rosa Pimpinellifolia) ’Tove Jansson’ kukan tummanpunaista väriä on lähes mahdotonta saada toistumaan valokuvassa oikein. Pensaalla on myös kaunis kasvutapa. Teresanruusu (R. ’Thérèse Bugnet’) on uusin lisä viime kesältä alapihan isoon ruusuryhmään. Se vaikuttaa kotiutuneen hyvin. Myös puistoruusu ’Ilo’ aloittaa kukintaansa. 

 

Naapuritontin synkkä kuusimetsä kaadettiin viime talvena. Lisääntynyt valo on saanut osan kasveista kukkimaan ylenpalttisesti. Erityisesti juhannusruusuissa (Rosa spinosissima ’Plena’) oli ennätysmäärä kukkia.

Juhannusruusu_tonttu
Tonttu valkoisten kukkien lumossa.

Kevätmessujen laiha korvike

Tänä keväänä ei ollut meillä jo perinteeksi muodostunutta käyntiä kevätmessuilla. Sieltä aina tullut ostettua joitakin perennanjuurakoita ja daalianjuurakoita, usein myös muita kasveja ja siemeniä.

Olen yleensä ehtinyt Lidlin kevätkasvipäiville, kun myymälässä on ollut vain jämät jäljellä. Tänä vuonna pääsin oikein valitsemaan. Maalla on tilaa viime kesänä tehdyssä portaikon viereisessä penkissä. Myös alapihan toisella ruusualueella tehdään siirtoja, joten sinnekin tarvitaan täytettä. Oikean reunan tummat sävyt pääsevät jompaan kumpaan.

Kotipuutarhassa muokataan keltaista ryhmää, mitäs muuta! Ainakin Stella d’Orot menevät siihen. Sinne on tulossa myös muutama ruusunjuurakko. Aiemmin Lidlistä ostetut ovat talvehtineet toistaiseksi jopa yllättävän hyvin. Punainen daalia on matala ja menee ruukkuun kotiin. Lopuista en vielä ole varma, minne päätyvät. Aina näille kevään heräteostoksille on paikka löytynyt.

Ajoissa, onneksi

Talvetan pienen pelargonikokoelman. Pelargonien tehtävä puutarhoissamme on kukkia ahkerasti voimakkaan punaisin kukin. Kokelman tähtiä ovat lajikenimettömät puhtaanpunaiset kotipelargonit. Hienompia nimikkeellisiä meillä on vain voimakaskasvuinen tumman sametinpunainen ’Calliope Dark Red’ ja keväällä ostetut tulppaanipelargonit ’Red Pandora’, jotka ovat vasta nyt nupullaan. En vielä taitellut nuppuja pois, vaan saavat kukkia, jos ehtivät ennen pimeintä aikaa. Lisäksi talvehtimassa on yksi kirkkaanpunainen riippapelargoni ja runkoverenpisara. Koko kokoelma saatiin maalle turvaan ennen pakkasia.

IMG_1014
Edessä vasemmalla ’Red Pandora’ -laatikko, oikella riippapelargoni, nimetön punainen vielä kukassa, takana runkoverenpisara.

Nostimme myös daalian juurakot. Daaliat kukkivat tänä kesänä huonosti. En ole keksinyt sille mitään syytä, joskus vain ei onnistu

Puutarhan vanha portti oli laho ja uusittiin kesällä.  Vaikka talolle kuljetaan nykyisin puutarhan sivussa olevan parkkipaikan kautta, olemme säilyttäneet portille vievän polun. Tammenalusryhmän korallikanukan ja kivenvierustan kultahelokin punainen ruskaväri toistavat portin punaista väriä.

IMG_1017

Amerikanjalopähkinän (Juglans cineria) ruskaväri on vaaleankeltainen. Jalopähkinä on viihtynyt maalla toistaiseksi hienosti. Sen lehdistö on erikoisen ja rehevän näköinen olematta kuitenkaan liian omituisen näköinen ympäristöönsä. Kylässä on paljon vaahteroita metsissä ja pihpuina sekä tammia pihoissa. Tällainen hieman erikoisempi pihapuu sopii joukkoon.

IMG_1019
Amerikanjalopähkinä, taustalla mahtisadon tehneet kriikunapuut.

Hempeä kauden loppu

Maalla kukkivat pensashanhikki (Potentilla fruticosa) ’Lovely Pink’ ja espanjankurjenpolvi (Geranium endressii,  artikkelikuvassa) kuin syksystä ei olisi tietoakaan, ja komeamaksaruoho ’Herbstfreude’ vasta availee nuppujaan. Muualla puutarhassa syksyn keltaiset ja punaiset sävyt alkavat jo nousta pääosaan.

Vaaleanpunaiset

Kellanvihreaa

Puutarhavuoden kääntyessä lopuilleen on aika tehdä katsaus kuluneeseen kauteen. Kootipuutarhassa tapahtui lopputalvesta merkittävä muutos, kun useampi iso puu kaadettiin. Isossa kuusessa oli jo alkavaa lahoa. Sen kaataminen osoittautui järkeväksi, vaikka asia vaati useamman vuoden kypsyttelyn. Puiden pilkkominen ja oksien haketus työllistivät pitkälle kesään. Alkukaudesta ei ollutkaan muita projekteja, vain normaalit hoito- ja ylläpitotoimet molemmissa puutarhoissa. 

Syyskuun alussa oli aika pienille muutoksille. Takapihalta siirrettiin muutama neliötä tuoksukurjenpolvea (Geranium macrorrhizum) etupihalle puiden juurelle. Ruusuryhmän enkelinperhoangervot (Gillenia trifoliata), keltaisen ryhmän keltapäivänliljat (Hemerocallis lilio-asphodelus) ja etupihan peittokurjenpolvet (Geranium cantabrigiense) muuttivat syyshortensioiden (Hydrangea paniculata) ’Grandiflora’ ja keväällä istutettujen karoliinanalppiruusujen (Rhododendron carolinianum x dauricum) ’PJM Elite’ seuraan. Ryhmään istutettiin erilaisia narsisseja ja tilattiin Rhodokerhon kautta atsaleoja ensi kevääksi. Yhdessä taustalla ennestään olleen puistoalppiruusun (R. catawbiense) ’Grandiflorum’ kanssa ryhmä muodostaa keväästä syksyyn kukkivan kokonaisuuden.

Etupihalla tehtiin myös muutoksia. Terassin vierestä poistetaan perennaryhmä liian huonojen kasvuolosuhteiden takia. Paikka on talon, havujen ja hevoskastanjan varjossa ja täynnä puiden juuria. Pionit lähtivät jo viime syksynä, nyt oli peittokurjenpolven vuoro. Ryhmään jää muutama sitkeä hämykuunlilja (Hosta undulata ’Erromena’). Uutena siihen hankittiin kolme hupaisan näköistä pallotuijaa (Thuja occidentalis) ’Teddy’. Aika näyttää, kestävätkö ne tuossa kasvupaikassa. Pääoven viereisestä ryhmästä siirrettiin pionit (Paeonia lactiflora) ’Sarah Bernhardt’ takaisin takapihan ruusuryhmään, josta ne muuttomatkansa aikoinaan aloittivat.

Maalla tehtiin kauden aikana vain vähäisiä muutoksia. Joitakin kuunliljoja, kurjenpolvia, ukonkelloja ja esikoita siirrettiin sekä lehtosinilatvoille (Polemonium caeruleum) tehtiin oma ryhmä isojen pensasruusujen reunaan. Talvella tehdyt suunnitelmat eivät toteutuneet Plantgårdenin tilauksen puutteiden ja konkurssin takia. Monen kymmenen taimen puuttumista ei ollut resursseja lähteä korvaamaan. Onneksi yläpihan uusi ryhmä saatiin istutettua pääosin itse kasvatetuilla kesäkukantaimilla ja kaksivuotisilla. Ensi talvena ehtii miettiä pysyvämpiä ratkaisuja.

Leimukukkien aika maalla

Maalla alkaa olla kesän lopun tunnelmaa. Kylän oma tilamyymälä-kahvila on suljettu, kirkonkylällä kaupoilla ei enää mökkiläisiä ollut lomakauden malliin.

Puutarhassa loppukesä on syysleimujen aikaa. Maalla oli ennestään vaaleanpunaista melko aikaista mahdollisesti maatiaislajiketta sekä korkeaa syreenileimua. Viime syksynä ostimme ison ryhmän laajennukseen ’Osmo Heikinheimoa’ ja ’Elliä’. Jos nämä selviävät hyvin vielä toisen talven, näitä tulee lisää.

IMG_0993

Yläreunassa on tummemman violettia, muistaakseni kevätmessuilta ostettua. Tämä on kivan värinen. Tästä kuvasta huomaa, mistä syreenileimu on saanut nimensä: väristä ja kukan muodosta tulee pihasyreeni mieleen. Kuvassa piileskelee keskellä valtava daaliankukka ja oikealla harjaneilikan viimeiset kukat.

IMG_0990

Kasvimaalla kääpiösamettikukat ja krassit jatkavat kukintaa, taustalla kuutamohortensia vasemmalla ja leikkokukkalavojen maopit oikella. Maloppi (Malope trifida) on kesän parhaita uusia tuttavuuksia: helppo ja näyttävä. Suorakylvö toukokuussa ja nyt elokuun puolivälissä näyttävä kukinta. Näitä täytyy muistaa kylvää ensi keväänä.

IMG_0994

Liljoja, päivänliljoja ja muita kukkia

Kotipuutarhassa loppukesän ja syksyn kukintaa kantavat perennat, ryhmäruusut ja kesäkukat. Artikkelikuvaan on päässyt RHS:n vuosisadan perennaksi nimeämä kurjenpolvi (Geranium) ’Rozanne’. Nyt toisena vuonna istutuksen jälkeen kukkien määrä on ylenpalttinen.

Keltainen ryhmä muuttuu loppukesällä moniväriseksi ryhmäksi. Siellä kukkivat valkoiset ja moniväriset liljat, eriväriset tarhapäivänliljat, yllättäen talvehtineet ruostekukat  ja kesäpäivänhatut.

Ruusuryhmä on nyt vasta parhaimmillaan. Ensimmäinen kukinta heinäkuun alussa kirjaimellisesti tuhoutui, kun nuput käytiin syömässä. Epäilemme kauriiden olleen asialla.

Vaaleanpunainenruusu
Ilman lajikenimeä myyty vaaleanpunainen ruusukaunotar

Hieman yllättäen ruusuryhmään on sijoitettu keltaisia ’African Queen’ trumpettililjoja, kun niille ei keväällä muutakaan paikkaa keksitty.

AfricanQueen
’African Queen’