Avainsana-arkisto: Perennat

Herukat, helposti

Artikkelikuvan kukkakimpun yhteys herukoihin selviää kirjoituksen lopussa…

Maalla on pitkälti toistakymmentä herukkapensasta sekä muutama karviainen. Joka loppukesä olemme tehneet mehumaijalla höyrymehua. Siinä on oma hommansa: pullojen liotus, pesu, desinfiointi uunissa, marjojen poiminta, puulieden lämmitys, mehustus, sokerin lisäys, pullotus, mehumaijan tyhjennys ja pesu. Höyrymehua ei meillä ole kuitenkaan tullut juotua kovin ahkerasti, viimevuotista on vielä joitakin litroja pakkasessa.

Satuin lukemaan kylmäpuristetusta marjamehusta netistä. Siinä vitamiinit säilyvät paremmin kuin höyrymehussa, tyhjiöpussit säilyvät huoneenlämmössä ja vievät vähemmän tilaa kuin pullot, joita meillä on säilytetty jääkaapissa. Päätimme kokeilla.

Tilasin ajan Mäntsälän mehustamolta. Lauantaina veimme marjat, sunnuntaina haimme valmiin mehun. Marjoja oli 33 kiloa, josta mehua tuli 11 kpl 3 litran pussia, viimeinen hieman vajaa. Noin puolet marjoista oli mustaherukkaa, kolmannes punaherukkaa ja loput punaisia karviaisia. Tällä sekoitussuhteella, kevyesti sokeroituna, tulos on oikein hyvä. Mehu kannattaa laimentaa. Suhteella vajaa puolet mehua, reilu puolet vettä kokonaismäärä on yli 60 litraa mehua.

IMG_0988

Lopullisesti kokeilun onnistumisen ratkaisee, tuleeko mehu juotua syksyn ja talven aikana. Hintaa tulee tietysti enemmän kuin höyrymehulle. Ostettuihin kylmäpuristettuihin luomumehuihin verrattuna mehu on edullista. Marjojen vientiin meni aikaa, mutta hoidimme samalla reissulla myös muita asioita.

Vaivaa säästyi paljon, ja siihen liittyy myös artikkelikuvan kukkakimppu. Kirjoitin keväällä leikkokukkaprojektista. Nyt kukkia alkaa olla myös kerättäväksi. Mehuprojektissa säästyneen ajan ja energian ansiosta tuli mahdollisuus kokeilla kimpun tekoa. Vielä on paljon opeteltavaa. Kuitenkin itseäni tämä harjoitelma ilahduttaa jo kovasti kotona keittiön pöydällä.

 

 

Shaggy: isotähtiputkien aatelia

Artikkelikuvassa on isotähtiputki ’Shaggy’ (Astrantia major ssp. involucrata ’Shaggy’), jonka juurakoita ostin muutama vuosi sitten Kevätmessuilta. ’Shaggya’ ei turhaan pidetä yhtenä kauneimmista isotähtiputkista. Varjossa valko-vihreät kukat erottuvat hienosti.

Kultahelokit (Oenothera fruticosa subsp. glauca) maalla ovat vanhaa maatiaiskantaa. Ne kukkivat vuodesta toiseen heinäkuun puolivälin jälkeen pari – kolme viikkoa ilman kummempaa hoitoa. Jos etsii kukkaa, joka ei jää huomaamatta edes porottavimmassa auringossa, tässä on yksi vaihtoehto.

Kultahelokit

Kasvi- ja kesäkukkamaalla kukinta alkaa päästä vauhtiin. Vaaleita kehäkukkia (Calendula officinalis) ’Snow Princess’ meillä oli jo viime vuonna, samoin kääpiösamettikukkia (Tagetes tenuifolia) on ollut aiemmin. Tänä vuonna ostin ne valmiina taimina ja kyllä kannatti, paljon nopeammin alkoivat kukkia kuin omat siemenestä kasvatetut. Pallerokiurunkukka (Gilia capitata) on uusi, positiivinen tuttavuus: suorakylvetty toukokuussa ja nyt heinäkuun loppupuolella kukkii. Lisäksi puhdas vaaleansininen on harvinainen väri puutarhassa.

 

 

 

 

Punaisen ja violetin sävyjä

Heinäkuussa maalla ihaillaan ruusuja ja perinnekukkia. Ruusujen kukinta on parempi kuin monena aiempana vuonna, olisiko lämpimän viime kesän ansiota? Viileän sään ansiosta kukinta on kestänyt pitkään ja alkukuun rankkasateiden jälkeen auenneet kukat ovat säilyneet hyvinä kuivemmassa säässä.

Perinneperinnat eivät hirveästi säistä piittää. Jalopähkämö (Stachys macrantha) ja ukonkello (Campanula latifolia) tuovat puutarhaan violettia väriä, seuranaan valkoiset isotähtiputki (Astrantia major) ja päivänkakkara (Leucanthemum vulgare).

Tammenalus
Etualalla jalopähkämö, oikealla taustalla ukonkello, jonka edessä päivänkakkaroita. Vasemmalla takana isotähtiputki, matalat ja korkea piistukka sormustinkukkia. Tammessa kiipeää humala.

Jalopähkämö näkyy myös saunanedustan ryhmän taustalla. Saunanedusryhmässä on käytetty myös uudempia kasveja, kuten valkokirjavaa komeakuunliljaa (Hosta Fortunei -ryhmä) ’Patriot’, jättipoimulehteä (Alchemilla mollis) ja taustalla näkyvä alppiruusua ’Axel Tigerstedt’. Perinnekasveja kuvassa edustavat sinikuunlilja (Hosta sieboldiana) ’Elegans’, varjolilja (Lilium martagon) ja päivänkakkara.

Saunanedusta

Sormustinkukka (Digitalis purpurea) ja harjaneilikka (Dianthus barbatus) ovat kaksivuotisia. Artikkelikuvan harjaneilikka on isossa perennaryhmässä juurtunut tyviversoistaan ja vakiinnuttanut paikkansa. Sormustinkukan siementaimia kasvaa eri puolilla puutarhaa. Niitä siirrellään täydentämään milloin mitäkin paikkaa.

Ukonkellot
Talon edessä valkokirjokanukka ’Ivory Halo’, ukonkelloja ja sormustinkukka.


RitarinkannusIson ryhmän keskipisteenä kukkii jaloritarinkannus  ’Percival’ (Delphinium Pacific Giant -ryhmä). Valkoisen kukan keskus on musta. Taustalla näkyy pinkkejä sormustinkukkia.

Suomalaisten luonnonkukkien päivä 16.6.

Yritin selvittää, sopivatko myös puuvartiset luonnonkukiksi. Artikkelikuvassa on puumaiseksi leikattu kotimainen lehtopensas koiranheisi (Viburnum opulus)  parhaassa kukassa koskaan.

Nurmitädykettä (Veronica chamaedrys) meillä on maalla ja kotona. Se on sinistäkin sinisempi harmiton, sopivasti leviävä luonnonkukka, joka on kaunis niin pinkin puna-ailakin (Silene dioica) kuin limen poimulehden (Alchemilla vulgaris) kanssa.

Saniaiset eivät kuki, mutta tämä soreahiirenporras (Athyrium filix-femina) on muuten upea.

Hiirenporras

Juhannusruusujen (Rosa spinosissima ’Plena’) kukinta alkaa olla parhaimmillaan. Vasemmassa kuvassa on myös pitkään kukkinut atsalea ’Rosy Lights’, oikealla seuranaan illakkoa (Hesperis matronalis), peittokurjenpolvea (Geranium x cantabrigiense) sekä toinen tontuistamme.

Puuvartisissa on myös punaisen eri sävyjä: hennon vaaleanpunainen nuokkusyreeni (Syringa komarowii subsp. reflexa) kukkii enemmän kuin vuosiin ja pari vuotta sitten istutettu tarha-alppikärhö (Clematis alpina ’Purple Dream’) on päässyt hyvään kasvuvauhtiin aitan päädyssä. Voimakasta punaista löytyy tarhapionista (Paeonia x festiva) ​’Rubra Plena’.

Alkukesällä sinistä ja violetin eri sävyjä löytyy siperiankurjenmiekasta (Iris sibirica), lehtoakileijasta (Aquilegia vulgaris), laukoista (Allium) ja vuorikaunokista (Centaurea montana). Kuunliljan ’Sum and Substance’ kanssa se muodostaa sinisen ja limen parin.

Vuorikaunokki
Vuorikaunokkia, kuunliljoja ’Sum and Substance’, laukkoja, reunassa tumma kupariheisiangervo.

Siperiankurjenmiekka
Siperiankurjenmiekkoja ja lehtoakileija.

 

Syksyn uudistuksia

Maalla oli syksyn uudistus- ja siirtoviikonloppu. Isoa istutusaluetta levitettiin keskipihan puolella. Laajennus tukee portaita ja tuo istutusalueen reunan ison kiven reunaan asti. Kasvit ovat pääosin omia jakotaimia ja siemenkasvatteja. ’Elli’-syysleimut (Phlox paniculata) ja ’Rozanne’-jalokurjenpolvet (Geranium) ostettiin paikalliselta Hankkijalta. Lisäksi alueelle istutettiin 2 kiloa ’Van Eijk’-tulppaaneita. Komeamaksaruoho (Hylotelephium) ’Herbstfreuden’ pistokastaimet jäivät vielä talveksi ruusualueelle ja siirretään tänne keväällä, jos talvehtiminen onnistuu.

Laajennus
Jako- ja pikkutaimet rankkasateen jäljiltä eivät ole edustavimmillaan.

Siirrämme kupariheisiangervo (Physocarpus opulifolius) ’Mindian’ ja pikkujasmikkeen (Philadelphus x lemoine) pois saunanedustan ryhmästä, jotta suihkulähde näkyy saunaterassille. ’Mindia’ siirrettin tammenalusryhmään. Seurakseen se sai kellanvihreät ’Sum and Substance’ -kuunliljat, joiden alta siirrettiin pois hämykuunliljoja (Hosta undulata ’Erromena’). Ryhmä on syksyn aikana kasvanut muutamalla neliöllä, kun sinne on tehty tilaa vuorikaunokeille (Centaurea montana) ja isolta istutusalueelta jaetuille hämykuunliljoille. Ryhmä kärsii jonkun verran varjon istutuksien perusongelmasta eli tasakorkuisesta tylsästä lehtimassasta. Ratkaisuna kokeillaan ’Claude Schride’ -marhanliljojen (Lilium Martagon -ryhmä) menestymistä. Lisäksi keväällä ryhmään siirretään muutama sormustinkukka (Digitalis purpurea), ja ehkä muutama värililja. Myös ryhmän keskellä olevaan vanhaan pataan tulee ensi kesänä ehkä jotain muuta kesäkukkaa kuin krasseja. Aina pitää olla talveksi suunniteltavaa.

Varjo
Kupariheisiangervo, taustalla tammen runkoa kiipeävä humala, vasemmalla villiruusu kiulukoineen ja tuoksukurjenpolvi sen alla, oikealla limenvihreät ’Sum and Substance’ -kuunliljat ja hämykuunliljoja.

Artikkelikuvassa kukkii yksi keväällä  istutetuista ’Morden Centennial’ -ruusuista. Urhoolliset ’F. J. Grootendorst’ -neilikkaruusut jatkavat kukkimista talven kynnykselle.

Neilikkaruusut

 

Kotipuutarhan loppukesä

Kotipuutarhaan on ollut vaikea löytää loppukesällä ja syksyllä kukkivia kasveja, koska kotona viihtyviä perennoja ei juuri ole löytynyt. Siksi kesäkukilla on loppukesällä ja alkusyksyllä tärkeä rooli puutarhan väriläiskinä.

Pelargonit_marketat
Markettoja (Argyranthemum frutescens), pelargoneja (Pelargonium zonale-ryhmä) ja kesäpäivänhatun (Rudbeckia hirta) eri lajikkeita.

Alla kokoelma maassa, amppelissa ja ruukussa kasvavia kesäkukkia, joista riippapelargoni ja daaliat pääsevät kokeilemaan talvehtimista syksyllä.

Liljat ovat keltaisesta ryhmästä, vasemmalla idänlilja ’Rialto, oikealla puulilja ’Montego Bay’. ’Rialto’ tuoksuu voimakkaasti.

Jalokurjenpolvi (Geranium) ’Rozannen’ voitti brittiläisen RHS:n (Royal Horticultural Society) vuosituhannen perenna -äänestyksen aivan ansaitusti: se kukkii valtavalla tarmolla kuumuudesta ja kuivuudesta piittaamatta. Tosin tätä kaunotarta on kasteltu ahkerasti koko kesä.

Rozanne
Jalokurjenpolvi (Geranium) ’Rozanne’.

 

 

 

Lempeä kesäpäivä maalla

Sormustinkukat ovat hyötyneet kuivasta ja lämpimästä alkukesästä ja kukkivat ylenpalttisesti. Sormustinkukat, taustalla valkoinen koivunrunko ja punainen vanha aitta, perinnepihaa parhaimmillaan.

img_6514.jpg

Talon edustalla sormustinkukat kukkivat yhdessä ukonkellojen kanssa. Olin jo häätämässä ukonkelloja tuosta ryhmästä märän viime kesän jälkeen. Nyt parempana kesänä ne ovat todella edukseen punaista seinää vasten.

Ukonkellot
Isossa istutusryhmässä kukkivat artikkelikuvan peurankellojen lisäksi ritarinkannukset (Delphinium ’Percifal’)  ja harjaneilikat (Dianthus barbatus).

Ritarinkannukset

Harjaneilikat
Viime kesän lopussa laajennettu tammenalusryhmä näyttää jo varsin valmiilta. Kuvassa pääosassa ovat jalopähkämö (Stachys macrantha), isotähtiputki (Astrantia major subsp. involucrata ’Shaggy’) ja peittokurjenpolvi (Geranium x cantabrigiense). Vasemmassa reunassa on hämykuunliljaa (Hosta undulata ’Erromena’).

Tammenalusryhma
Alapihalla kukkivat loistojasmikkeet (Philadelphus Lewisii ’Tähtisilmä’). seuranaan jalopähkämö ja peittokurjenpolvi.
Jasmikkeet

Sinistä ja pinkkiä

Kesä on edennyt hirmuvauhtia. Pionien aika alkaa olla jo ohi, kurjenpolvet siirtyvät vetovastuuseen. Myös aikaisimmat ruusut kukkivat: villi-, juhannus- ja kurtturuusut sekä uudet kanadalaiset ’Morden Centennialit’, joiden  voimakas pinkki toistuu eri puolilla pihaa tuoksukurjenpolvien ja tarhakurtturuusu ’Moje Hammarbergin’ kukissa. Tummempi punainen hehkuu tarhapioni ’Rubra Plenan’ kukissa. Idänkurjenpolvien ja siperiankurjenmiekkojen sininen korostaa kylmän pinkin hehkua. Lehtoakileija on siniviolettina melkein sininen.

Pehmeämpää ruusunpunaista ja valkoista on siimeksen villi- ja juhannusruusuissa.

siimeksessa.jpg

Suomentatar on aloittanut kukintansa. Tatarta ei voi olla huomaamatta. Kivillä rajatussa kasvupaikassaan se ei ole levinnyt liikaa.

Suomentatar

Blogin osalta pieni harmi on kameran normaalizoomin hajoaminen. Kuvat on otettu pitkällä putkella tai makrolla,vaihtelua sekin.

Kukassa maalla nyt: punaista ja keltaista

Maalla ensimmäiset rhodot ’Pohjolan tytär’ ja ’Hellikki’ ovat aloittaneet kukintansa.

Perennoissa on nyt kellanvihreitä sävyjä, kun kukassa ovat tarhatyräkki (Euphorbia cyparissias) ja kultatyräkki (Euphorbia polychroma), seuranaan vaaleanpunainen kevätpikkusydän (Dicentra eximia).

Tarhatyrakki
Tarhatyräkki (Euphorbia cyparissias)

Kultatyrakki_pikkusydan
Kultatyräkki (Euphorbia polychroma) ja kevatpikkusydan (Dicentra eximia)

Esikot
Esikot

Kevätkiireitä supersäässä

Lämpöaalto herätti puutarhan tavallista ripeämpään kasvuun. Tavallisesti usealle viikolle jakautuvat kevättyöt piti yrittää ehtiä tehdä yhden viikonlopun aikana. Perennojen siirroille alkoi olla viimeiset hetket, pensaille ehkä jo hieman myöhäistä. Teimme joukon perennojen ja pensaiden siirtoja ja istutuksia sekä laitoimme ensimmäiset vihannesten taimet kasvimaalle. Lisäksi isot sipulikukat kastelulannoitettiin ja marjapensaat ja vatut normilannoitettiin, kylvökukat kylvettiin, kevätkitkentä jatkui ja haketus ehdittiin aloittaa.

Ice Follies
Narsissit ’Ice Follies’ eivät osaa päättää, mistä päin aurinko paistaa.