Avainsana-arkisto: Puut

Luonnonkukkien päivä 14.6. teemalajina pihlaja

Pohjoismaissa vietetään luonnonkukkien päivää juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Joka vuodelle valitaan teemalaji, joka tänä vuonna on pihlaja (Sorbus).

Molemmissa puutarhoissamme on tärkeänä pihapuuna iso kotipihlajapuu (Sorbus aucuparia). Pihlajat ovat ihania: ne kukkivat, tänä vuonna tosi melko niukasti, tarjoavat tarpeellista varjoa, tekevät marjoja ja niillä on hyvä ruskaväri. Lisäksi ne ovat täysin hoitovapaita. Lehdet täytyy haravoida kiveyksiltä ja nurmikolta, mutta sehän ei ole pihlajan vaan noiden pintojen hoitoa. Alla kuvassa on iso pihlajamme maalla. Kotipuutarhan pihlajasta on talvinen kuva Lehtipuut-sivulla.

Pihlaja
Pihlaja maalla.

Muuten luonnonkukkien päivä sattui ajankohtaan, jolloin puutarhoissamme oli aika vähän luonnonkukkia. Alakuvan nurmitädyke viihtyy alapihan ison ruusuryhmän aluskasvina. Ennen kukintaa mietin, pitäisikö sitä jotenkin rajoittaa. Pienten puhtaansinisten kukkien meri on niin hieno, että eiköhän se saa paikkansa pitää.

Nurmitädykkeet

Ensimmäiset pionit eli pallaksenpionit (P. mollis) ovat aloittanut kukintansa. Kohta on alkukesän paras aika perennatarhassa.

Pallaksenpioni

Ajoissa, onneksi

Talvetan pienen pelargonikokoelman. Pelargonien tehtävä puutarhoissamme on kukkia ahkerasti voimakkaan punaisin kukin. Kokelman tähtiä ovat lajikenimettömät puhtaanpunaiset kotipelargonit. Hienompia nimikkeellisiä meillä on vain voimakaskasvuinen tumman sametinpunainen ’Calliope Dark Red’ ja keväällä ostetut tulppaanipelargonit ’Red Pandora’, jotka ovat vasta nyt nupullaan. En vielä taitellut nuppuja pois, vaan saavat kukkia, jos ehtivät ennen pimeintä aikaa. Lisäksi talvehtimassa on yksi kirkkaanpunainen riippapelargoni ja runkoverenpisara. Koko kokoelma saatiin maalle turvaan ennen pakkasia.

IMG_1014
Edessä vasemmalla ’Red Pandora’ -laatikko, oikella riippapelargoni, nimetön punainen vielä kukassa, takana runkoverenpisara.

Nostimme myös daalian juurakot. Daaliat kukkivat tänä kesänä huonosti. En ole keksinyt sille mitään syytä, joskus vain ei onnistu

Puutarhan vanha portti oli laho ja uusittiin kesällä.  Vaikka talolle kuljetaan nykyisin puutarhan sivussa olevan parkkipaikan kautta, olemme säilyttäneet portille vievän polun. Tammenalusryhmän korallikanukan ja kivenvierustan kultahelokin punainen ruskaväri toistavat portin punaista väriä.

IMG_1017

Amerikanjalopähkinän (Juglans cineria) ruskaväri on vaaleankeltainen. Jalopähkinä on viihtynyt maalla toistaiseksi hienosti. Sen lehdistö on erikoisen ja rehevän näköinen olematta kuitenkaan liian omituisen näköinen ympäristöönsä. Kylässä on paljon vaahteroita metsissä ja pihpuina sekä tammia pihoissa. Tällainen hieman erikoisempi pihapuu sopii joukkoon.

IMG_1019
Amerikanjalopähkinä, taustalla mahtisadon tehneet kriikunapuut.

Isompia uudistuksia kotipuutarhassa

Alueellemme vahvistui kaava hiljattain. Kevättalvella päätimme hakea maisematyöluvan kaataaksemme kerralla useamman puun. Lupa myönnettiin viime tingassa puiden kaatoajankohtaa ajatellen maaliskuussa. Metsurit kävivät kaatamassa kolme isoa koivua, yhden jätti- ja muutaman pienemmän kuusen huhtikuun alussa. Meillä on vireillä hieman isompi uusi projekti, jonka vuoksi isot puut kaadettiin. Menee tovi jo pelkästään tuon pöllimäärän pilkkomisessa ja oksien hakettamisessa. Asiaa ei auta tavallista aikaisempi kevään tulo: samaan aikaan pitäisi ehtiä sekä hoitaa puusouvia että tehdä puutarhan normaalit kevätaskareet.

Keksin mielestäni näppärän tavan uusien daalioiden esikasvatukselle. Istutin mukulat neliskanttisiin ruukkuihin, jotka laitoin aluslautasen virkaa toimittavaan parvekelaatikkoon. Ruukkuihin mahtuu n. 2,5 litraa multaa, ja juurakot sai niihin sovitettua oikein hyvin.

Daaliat esikasvatus

 

Kevät kauneimmillaan kotona

Kotipuutarhasssa kevät on kauneimmillaan. Parhaillaan kukkivat myöhäiset tulppaanit ja narsissit, koriste- ja tavalliset omenat sekä pihasyreenit.

Kotipuutarha on varjoissa metsänreunassa. Valkoiset kukat ja kirjavalehtiset kasvit tuovat valoa varjoon. Valkokirjokanukka (Cornus alba)’Ivory Halo’ on hyvä puolivarjon ja varjon vehreyttä: kompaktin kokoinen ja tiheä kasvutavaltaan, plussaa vielä vähäisestä leikkaustarpeesta ja talvella väriä antavista punaisista oksista.

Koristeomena_Ivory_Halo

Punakukkaisen koristeomenan kukinta kestää vain hetkeä, mutta on sitäkin intensiivisempi. Puu oli puutarhassa jo ennen meitä, ja siksi sen lajike on tuntematon.

Koristeomena

’Salome’-narsissit kukkivat puolivarjossa jo kolmatta viikkoa. Kauriiden takia etupihalla voi kasvattaa tulppaaneja joko ruukussa tai myöhäisiä lajikkeita, kuten vihreäraitatulppaaneita, jotka ovat juuri avaamassa kukkiaan.

Rhodoista ja atsaleoista kukkivat parhaimmillaan vasta kevään uudet taimet. Vanhemmat pensaat ovat jo nupuilla. Alla nupullaan oleva ’Anna H. Hall’ on yksi puutarhamme kauneimmista rhodoista: sievä pyöreä pensas, rehevä lehdistö, vaaleanpunaisista nupuista aukeavat valkoiset kukat. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen rhodo ainakin Ib-vyöhykkeelle. Kelta-valkoinen atsalea on kevään Rhodokerhon tilauksen toimitusvirhe. Tilasimme ’Golden Lights’-atsaleoja, saimme näitä.

AnnaHHall
Rhododendron Anna H. Hall nupulla, R. ’Rasputin’ taustalla. Aluskasvina tarhavarjohiippa Epimedium x rubrum.

Pieni_Roseum_Elegans
R. ’Roseum Elegans’, seuranaan esikoita

Valkoinen_atsalea
Tuntematon valkoinen atsalea

Tätä on etsitty: metsälehmus

Metsälehmus

Maalla oli jo ennestään jaloista lehtipuista tammi (Quercus robur) ja metsävaahteran (Acer platanoides) taimia. Istutimme rajalta kaadettujen pihlajoiden tilalle pähkinäpensaita (Corylus avellana). Metsälehmus (Tilia cordata) oli seuraava toive listalla. Kotimaisia taimia vaan ei löytynyt puutarhamyymälöistä. Onnekseni avasin keskustelun työkaverini kanssa. Heidän kesäpaikallaan niitä on jopa liikaa, ja olimme tervetulleet hakemaan taimia. Tänä viikonloppuna lähdimme lehmuksenhakuretkelle ja istutimme usemman puunalun tontin metsäalueelle. Nyt vain toivomme, että ne lähtevät kasvuun.

 


Maalla kukkivat tulppaanit ja helmililjat parhaimmillaan kuten myös ainokainen keisarinpikarililja. Artikkelikuvassa on yleisnäkymä ison istutusryhmän tulppaaneista.  Padassa on tänä vuonna kelta-valkoisia narsisseja.

Myös uudet rhodokerhon kautta tilatut atsaleat ’Rosy Light’ kukkivat loistavan pinkkeinä.

Rosy Lights 2018

Viljelylaatikoihin on kylvetty siemenet ja istutettu taimet, samoin kuin loput esikasvatuksessa olleet perennantaimet sinikuunliljat ja kurjenpolvet. Kesäkukkien taimet odottavat vielä hallanvaaran väistymistä. Muuten alamme vähitellen siirtyä kesäiseen ylläpitovaiheeseen.

Kesän tunnelmia

Blogi on ollut hetken tauolla, osittain tietokoneen hajoamisen takia, osittain rakenteen muutoksen takia. En ole vielä keksinyt, miten järjestän blogin uudelleen, joten kokeilemalla edetään.

Jos minun pitäisi valita kotipuutarhan tyylin vangitseva kuva, alla on vahva ehdokas. Kuva on etupihan terassilta ovea kohti. Vasemmalla on vanha puistoalppiruusuryhmä, sen takana marjakuusi ja pallotuija, oikealla taustalla kultatuija ja kartiovalkokuusi – rhodoja ja havuja. Terassia reunustavassa perennaryhmässä on erilaisia kuunliljoja, kesäpikkusydäntä, pioneja, peittokurjenpolvea, jättipoimulehteä ja varjoliljaa. Istutusta varjostaa hevoskastanja, jonka lehdet ovat kuvassa puutarhan kattona. Väriä tuovat kesäkukat, marketat ja runkoverenpisara, joka kuvan ottohetkellä ei vielä kukkinut.

Etupihan terassilta

Takapihan isossa istutusryhmässä akileijat kukkivat parhaimmillaan kesäkuun lopussa.

Talvista tunnelmaa

Tänä talvena hyviä  puutarhan kuvauspäiviä on ollut harvassa. Etupihan isosta kolmirunkoisesta pihlajasta on kesällä vaikea saada hyvää kuvaa varjoisan kasvupaikan takia. Tällainen monirunkoinen pihlaja on pihapuiden ehdotonta aatelia: sillä on kaunis kukinta, näyttävät lehdet ja värikkäät punaiset marjat. Se on ilmastollisesti täysin kestävä, helppohoitoinen, nopeakasvuinen ja mahtuu pienemmällekin pihalle pensasmaisemmaksi muotoiltuna. Pihlajia kannattaisi istuttaa ehdottomasti nykyistä useammin pihapuiksi.

Pihlaja talvella

Korallikanukasta on kuva Puut ja pensaat -sivulla lehdettömänä ennen lumen tuloa. Lumikuorrutus antaa voimakkaan punaisiin oksiin oman kontrastinsa. Kanukat ovat talvipuutarhassa aivan ehdottomia!

Kanukka talvella
Kuvassa näkyvät samat männyt kuin yllä olevassa pihlajakuvassa mutta toisesta suunnasta, lisäksi tien reunassa kasvavat serbiankuuset takana oikealla ja osa havuryhmää vasemmalla.