Takapihan ruusut
Puutarhamme ei suosi ruusuja. Heti muutettuamme istutimme innoissamme ryhmän persiankeltaruusuja. Pari vuotta ne kituivat, ennen kuin kuolivat pois. Kuitenkin perinteiselle juhannusruusulle (Rosa pimpinellifolia ’Plena’) on löytynyt paikka, jossa se kukkii kohtalaisesti ja leviääkin maltillisesti. Juhannusruusumme on taatusti aito ja alkuperäinen maatiaiskasvi. Se on tuotu mieheni kotoa Savosta, jossa se on kasvanut jo satakunta vuotta. Sen kanssa vieressä kukkii yksinkertaiskukkainen villiruusu. Yhdessä nämä ovat suloinen pari.
Aikaisten ruusujen jälkeen ryhmässä kukkii vielä pikkuinen nukkeruusu (R. nitida). Pikkuruiset kukat ovat kärsivät kesän 2015 kaatosateista. Muuten ruusu on toipunut hyvin keväisestä siirrostaan.
Nukkeruusun jälkeen takapihalla aloittaa tarhakurtturuusu ’Snow Pavement’, joksi pitkän ihmettelyn jälkeen pensaan tunnistin. Ostimme nimittäin aivan muuta ruusua kuin tuota. Kukka on kaunismuotoinen ja erikoisen värinen lilahtavanvalkoinen.
Etupihan ruusuryhmä
Etupiha on kukkivien pensaiden ja puiden juhlaa kesäkuun loppupuolelle asti. Loppukesän etupiha on vehreä, mutta hieman tylsä. Jatkaaksemme kukintaa pidemmälle kesään istutimme keväällä 2014 kokeeksi tarhakurtturuusuja (Rosa rugosa -ryhmä), yhden ’Ritausman’ ja kaksi ’Blanc Double de Coubertia’. Näihin lajikkeisiin päädyimme, koska niiden pitäisi menestyä melko varjoisassakin paikassa. Ne kukkivatkin kohtuullisen hyvin jo ensimmäisenä kesänä.
Keväällä 2015 ryhmää eniten varjostanut isotuomipihlaja poistettin. Parantuneisiin kasvuoloihin istutimme myöhemmin kesällä kaksi Ritausmaa ja yhden punalehtiruusu (R. glauca) ’Carmenettan’. Ryhmän etualalla kukkii keväällä erilaisia sipulikasvejä ja ruusujen kanssa samaan aikaan jalopähkämöä (Stachys macrantha). Jalopähkämön liila ja Ritausman suloinen vaaleus ovat yksi kauneimmista yhdistelmistä puutarhassamme.
Kaksi puutarhaa 