Perennat, sipulikukat, kesäkukat

Syysleimu ilman härmää

IMG_3036Maalla oli ennestään iso ryhmä vaaleanpunaista syysleimua (Phlox paniculata). Se on kestävä ja kukkii ylenpalttisesti, eikä siinä ole ollut ollenkaan härmää. Vaaleanpunaisten kukkien sävy on onneksi kylmään taittuva. Siniseen ja tummaan liilaan yhdistämällä ylenpalttista hempeyttä saa sopivasti taitettua.

Unikko leikePihan siemenpankista putkahtanut unikko

Maalaispihallamme on ilmeisesti ollut puutarha monta vuosikymmentä. Kesällä 2014 isoon istutusryhmään putkahti yksi unikko. Se oli vaatimaton iloisen värinen kukkapenkin piristäjä, joten annoimme sen siementää. 2015 unikoita oli jo muutama. 2016 unikot olivatkin muuttaneet aurinkoiseen hiekkamaahan ulko-oven viereen.

Nauhukset – Kimalaisten suosikit

Ostimme maalle heti ensimmäisenä kesänä 2012 nauhuksia paikallisesta taimikaupasta. Lajike jäi merkitsemättä. Aikaisen kukinnan ja ulkonäön perusteella ne ovat todennäköisesti lapinnauhuksia (Ligularia ’Hietala’). Ne ovat puolivarjossa muhevassa mullassa ja näyttävät viihtyvän erinomaisesti. Niissä pörrää koko ajan ahkeria kimalaisia mettä etsimässä. Jos haluaa puutarhaan helppoja ja näyttäviä kasveja, kannattaa satsata nauhuksiin, jos vain puutarhan olosuhteet ovat niille suosiolliset.

Penkin valtikkanauhukset (Ligularia przewalskii), kuvassa vasemmalla, ovat yllärikasveja. Kesällä 2013 ihmettelimme, mitä isoon istutusryhmään oli ilmestynyt. Kasvi ei näyttänyt rikkikseltä, joten jätimme sen kasvamaan. Viime kesänä se oli isompi ja arvelimme sen olevan valtikkanauhus. Siirsimme sen muiden nauhusten viereen keltaiseen penkkiin. Tänä kesänä se kukkii ensimmäistä kertaa.

Nauhukset

Kultahelokki – kukka kuin aurinko

Nauhusten kanssa samassa keltaisessa ryhmässä loistavat kultahelokit (Oenothera fruticosa subsp. glauca). Kukat loistavat päivällä ja menevät yöksi kiinni.

IMG_2969

Jalopähkämö – erittäin käyttökelpoinen perinnekasvi

JalopähkämöJalopähkämö (Stachys macrantha) oli meille uusi tuttavuus. Sitä kasvoi isona omana ryhmänään puutarhan alaosassa. Kokeilimme sitä uudessa kukkapenkissä. Toisena kesänä ymmärsimme, miksi se kasvoi omana alueenaan: jalopähkämö on innokas leviämään ja valloittaa alaa naapureiltaan.

Omana ryhmänä jalopähkämö on loistava. Peittävä kasvusto ei anna rikkaruohoille mitään mahdollisuuksia. Kukinta on kaunis ja kestää pitkään. Ruotsissa kasvia onkin kutsuttu köyhän miehen orkideaksi.

Jalopähkämö leike


Varjon sommitelmia

Hosta undulataVaikka kuunliljat ovat yleisiä perennoja, maalla oli ennestään vain valkokirjavaa kuunliljaa.
Pihlajan alla2

 

 

Pääovelle johtavan polun varteen pihlajan alle on tehty uusi istutusalue. Siinä on komeakuunliljaa (Hosta fortunei ’Francee’), tuoksukurjenpolvea (Geranium macrorrhizum), kevätkaihonkukkaa (Omphalodes verna), esikoita (Primula) sekä  valkoista särkynyttä sydäntä (Lamprocapnos spectabilis ’Alba’).


Koiranheiden alta

 

Toinen varjoisa istutusalue on saunan edessä. Kuvassa on vuorenkilpeä, seppelvarpua, päivänkakkaroita ja rhodo ’Pohjolan tytär’. Rhodon eteen istutut komeasinikuunliljat (H. sieboldiana ’Elegans’)  näkyvät tässä kuvassa.


Hiirenportaat

 

 

Kolmas varjoisa alue aitan vierustalla on hyvin kivikkoinen. Vaikeasti hoidettava kohta ratkaistiin siirtämällä siihen hiirenporrasta (Athyrium filix-mas). Hyvin viihtyvät saniaiset ovat kasvaneet valtavan kokoisiksi ja luovat taianomaista tunnelmaa ympärilleen.

 

 

Keskikesän kellot

Kellokukat (Campanula) ovat perinteisen maalaispuutarhan peruskasveja. Puutarhassamme oli ennestään harakankelloa (C.  patula),  kurjenkelloa (C. persicifolia) ja sinistä ukonkelloa (C. latifolia). Ostimme ensimmäisenä kesänä 2012 kahta erikorkuista peurankelloa (C. glomerata). Kesällä 2014 kasvatin siemenestä maariankelloa (C. medium). Kesällä 2015 heinäkuun puolivälissä kukkivat harakankello ja peurankello, kuva alla vasemmalla. Heti perään aloitti ukonkello tontin villissä osassa, kuva alla oikealla. Puutarhan puolella ukonkello aloittelee ja maariankellokin on saanut yhden kukan auki.


Peurankello Ukonhattu

Pionit 

Yllätykseksemme maalle ei ollut ennestään yhtään pionia. Sekä mieheni kotiseudulla Savossa että kotikaupungissamme ne ovat todellisia perusperennoja. Kotoa toimme heti ensimmäisenä kesänä pallaksenpionia (Paeonia villosa mollis). Kevätmessuilta 2014 ostimme Pionien Kodin myyntipisteestä hybridit ’Buckeye Bellen’ ja ’Claire de Lunen’. Pettymyksemme oli kohtalainen, kun kasvit häipyivät keskikesällä eikä niistä syksyllä penkkiä muokatessamme ollut jälkeäkään. Myös kesäalesta ostamani tarhapionista oli jäljellä vain olematon juurenkappale. Keväällä 2015 kaikki nousivat ja ’Claire de Lune’ kukki. Tuli taas opittua, ettei pioni ole kiireisen puutarhurin kasvi.

Claire de Lune

Sinistä ja violettia

Kesällä iso istutusalue muuttaa väriä sini-violetiksi. Lehtoakileija (Aquilegia vulgaris, kuvassa alla vasemmalla) on maalaispuutarhamme peruslajistoa tyypillisenä tummansiniviolettina.  Kasvi siementää runsaasti, joten akileijantaimia putkahtelee milloin mistäkin. Kuitenkaan tontin metsäiseen osaan akileija ei ole levinnyt.

Idänkurjenpolvea (Geranium himalayense, kuvassa alla oikealla) emme ole aiemmin saaneet menestymään. Maalla se kuitenkin viihtyy jo neljättä kesää. Taimet ostimme paikallisesta puutarhamyymälästä, joka on auki vain touko-kesäkuussa.

Harvinaistunut perinnekasvi tarhatyräkki

Pihan kuivimmissa kohdissa kasvoi tarhatyräkkiä (Euphorbia cypasissias), jota kutsutaan myös kuusityräkiksi. Siirsimme niitä koivun alle, jossa niitä oli ennestään. Tyräkit kuitenkin loukkaantuivat siirrosta eivätkä alkaneet kasvaa uudessa paikassa. Niin niitä ei enää ole kuin muutama. Kasvi on kuitenkin sitkeän maineessa, joten toivottavasti nykyiset yksilöt säilyvät. Sen verran pirteä alkukesän ilahduttaja tämä keltainen perenna on.Tarhatyräkki2

Myöhäiset sipulikukat

Pakko tunnustaa: tämän asetelman näin netissä ja halusin sen myös omalle pihalleni: liljakukkainen tulppaani ’Mariette’ sinisten lemmikkien kanssa. Kuvassa on myös jalopähkämön lehtiä. Kylmänä alkukesänä ’Marietet’ kukkivat vielä juhannuksena.

Marietet lemmikit

Myös valkonarsissit (Narcissus poëticus) kukkivat melko myöhään. Talon ostaessamme ne kasvoivat keskellä nurmikkoa.Olemme siirtäneet niitä pihlajan ja tammen alle nurmikon ajoa haittaamasta.

Valkonarsissit maalla
Valkonarsissit tammen alla seuranaan lemmikkejä, tuoksukurjenpolven lehtiä ja tammen runkoa pitkin kiipeävä humala.

Värien ilotulitusta

Kultatyräkki (Euphorbia polychroma) tuotiin maalle kotipuutarhasta. Tämä helppohoitoinen kasvi viihtyy erilaisilla kasvupaikoilla. Tulppaanien kanssa se tarjoaa loppukeväällä räiskyvää väri-iloittelua, joka takuuvarmasti karistaa viimeisetkin talvimuistot unholaan. Vieressä näkyy kevätpikkusydäntä ja taustalla helmililjoja, keisarinpikarililja ja vuorenkilven kukkia.

IMG_3777

Kevään kukkijoita

Toukokuun puolessavälissä kukintansa aloittivat esikot ( Primula). Ne olivat puutarhassa jo ennen meitä. En ole tarkemmin yrittänyt tunnistaa niitä. Punakukkainen on aika huiman värinen.

Samassa penkissä pihlajan varjossa tontilla ennestään ollut mutta uuteen kasvupaikkaan siirretty kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) leviää vinhasti. Sinisten kukkien lisäksi joukossa on lilahtavia.

Kevätkaihonkukka – Kopio

Tämä hömmetyinen on luonnossa vielä hämmästyttävämmän näköinen kuin kuvissa: keisarinpikarililja (Fritillaria imperialis)! Sipulit ovat kalliita, joten raaskimme ostaa yhden. Se todella säväytti.

Keisarinpikarililja

Lista ostetuista perennoista ja sipulikukista

Alla on mieheni toivoma lista kesäpaikan kasveista. Olin pitänyt listaa ostetuista kasveista, mutta paikalla valmiiksi olleet kasvit tietenkin puuttuvat.

Perennat

Isoampiaisyrtti Dracocephalum ruyscianum 3 kpl 2013
Syysleimu ’Spitfire’ 1 kpl 2014
Päivänlilja 2013, 2015
Kuunlilja hosta mix 1 kpl 2014
Jättipoimulehti Alchemilla mollis 1 kpl 2014
Tarhakurjenmiekka Iris (G) ’White Knight’ 1 kpl
Saksankurjenmiekka Iris germanica 2014
Kaukaasianmaksaruoho Sedum spurium ’Schorbusser Blut’ 2013

Kiinanukonhattu Aconitum henryi ’Spark’s variety’ (2 kpl 2013), tarhaukonhattu A. stoerkianum (2 kpl 2014), tarhajalomalva (Sidalcea x cultorum) ’Party girl’ (3 kpl 2013), siemenestä kasvatettu yrtti-iiso (Agastache foeniculum), punatähkä (Liatris spicata ’Floristan Violet’ 5 kpl 2013 & mukuloita 2014) löytyvät kuvasta blogikirjoituksessa Ison kukkapenkin väriloistoa. Siinä on myös tontilla jo ennestään kasvanutta harmaamalvikkia.

Maalla ennestään kasvanut piisku (Solidago, lajike tuntematon) ja istuttamamme suomentatar (Aconogonon x fennicum) on kuvattu blogikirjoitukseen Keltaisen ja punaisen liitto ja muita syksyn kukkia.Hiirenportaat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Metsäpuutarha kotona, perinnepiha maalla. Puutarhablogi Ib-ja III-vyöhykkeiltä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: