Hyötytarha

Hedelmä- ja marjatarha

Maalla oli valmiina monipuolinen mutta villiintynyt hedelmä- ja marjatarha: omenapuita, marjapensaita, vadelmaa, raparperia. Sen kunnostaminen on ollut iso urakka, joka jatkuu edelleen.

Vanhoja omenapuita on leikattu vähän kerrallaan. Olemme myös istuttaneet yhden uuden omenan, ’Kultaisen Kitaikan’, keväällä 2016. Omenasato on vaihdellut runsaasta olemattomaan.

IMG_5144
Kesän 2016 sato lähdössä mehuasemalla. Joukossa myös kotipuutarhan omenat.

Tontin metsän puolella on kriikunoita, joista yhden siirsimme viime keväänä parempiin kasvuoloihin omenatarhan reunaan.

IMG_4156


Marjatarhassa oli kymmenen musta- ja viisi punaherukkaa, neljä karviaista ja vadelma-alue. Vaikka raparperi on perenna, sitä käytetään marjojen tapaan. Sitäkin löytyi valmiina iso alue. Ainoa lisäys perinteisiin kasveihin on karviainen ’Hinnonmäen keltainen’.

Isompi uusi kokeilu ovat kymmenen marjasinikuusamaa (Lonicera caerulea var. kamtschatica): 2 x ’Blue Velvet’, 2 x ’Siniczka’, 3 x ’Nimfa’, 2 x ’Morena’, 1 x ’Lebeduska’. Tilasimme ne Rhodo-kerhon kimpassa Puolasta keväällä 2016. Taimet olivat pieniä, joten satoa saanemme odotella muutaman vuoden.

Marjasinikuusamat
Vastaistutetut marjasinikuusamat.

Toinen kokeilu ovat minikiivit eli kiinanlaikkuköynnökset ’Adam’ ja ’Vitakola’.

Laikkuköynnökset

Lavatarha

Yksi keino kesyttää rehevä, villiintynyt puutarha oli perustaa lavatarha yhteen pahimmin rikkaruohottuneista kohdista. Kasvimaan viikonloppuviljely on onnistunut välillä paremmin, välillä huonommin. Kasvivalinnoissa painottuvat helpot, lähes itsekseen pärjäävät lajit.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Metsäpuutarha kotona, perinnepiha maalla. Puutarhablogi Ib-ja III-vyöhykkeiltä.