Rhodot ovat helppohoitoisia kasveja, kun ne on istutettu sopivaan maahan ja paikkaan puutarhassa. Niitä ei kalkita ja lannoitus kerran vuodessa toukokuussa riittää. Hoitoleikkauksia ei suositella, ainoastaan kuivuneet oksat poistetaan.
Useimmat rhodot kasvavat ja kukkivat parhaiten puolivarjossa puiden alla. Parhaat seuralaiset meillä ovat mänty ja tammi. Olemme kuitenkin saaneet rhodot viihtymään myös koivun ja kuusen kanssa, mutta silloin ne tarvitsevat huolellisempaa hoitoa eli enemmän lannoitusta, katetta ja kastelua.
Mieheni istuttaa rhodot perusmaan, rhodomullan, oksahakkeen ja pärtön sekoitukseen. Pärtö on Rhodokerhon Osmo Jussilan lehtihaastattelussa käyttämä nimitys havunneulasten, puunlehtien ja jo hajoamassa olevan puuaineksen seokselle. Pärtö on onnistuneen rhodoistutuksen avainaines. Ilman sitä maasta on vaikea saada tarpeeksi ilmavaa. Rhodot pitävät hajoavasta puuaineksesta muutenkin. Rhodot kannattaa istuttaa kantojen läheisyyteen ja niiden juurialue kattaa reilulla kerroksella haketta.
Rhodokerhon puheenjohtaja Kristian Theqvist suosittelee kuihtuneiden kukkien poistoa kukinnan jälkeen. Tämä parantaa rhodojen talvenkestävyyttä, kun kasvit eivät tuhlaa voimiaan siementuotantoon. Lisäksi poisto stimuloi uutta kasvua. Kasvit ovat myös siistimmän näköisiä, mikä on kuitenkin makuasia.
Alla vasemmalla ’Koichiro Wada’ ennen leikkausta ja oikealla leikkauksen jälkeen. Kuihtuneiden kukkien poisto juuri tämän kasvin kohdalla kieltämättä siisti ilmettä.
Kaksi puutarhaa 